Helsingissä jätevedenpuhdistus alkoi nykyiseen Alppipuistoon rakennetusta puhdistamosta vuonna 1919. Puhdistamo riitti käsittelemään noin 3000 asukkaan jätevedet: kaupungin kasvaessa sen kapasiteetti osoittautuikin nopeasti riittämättömäksi. Kunnallisen jätevedenpuhdistamoverkoston rakentaminen aloitettiin 1930-luvun alkupuolella ja se jatkui 1960-luvulle saakka. Enimmillään puhdistamoja oli yksitoista. Sadan prosentin puhdistustavoite saavutettiin vuonna 1971, kun periaatteessa kaikki Helsingin jätevesi johdettiin puhdistamoille.
Hajautettu puhdistamojärjestelmä korvattiin vuonna 1994 Viikinmäen keskusjätevedenpuhdistamolla. Viikinmäki valikoitui puhdistamon paikaksi korkeiden kallioidensa vuoksi: puhdistettu vesi voidaan sieltä siirtää poistoputkella mereen painovoimaisesti. Viikinmäki puhdistaa Helsingin metropolialueella yhdessä Suomenojan kanssa yli miljoonan asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevedet.
Kuva: Wikimedia commons, Public domain.
Viikinmäen puhdistamon louhintatyöt käynnistyivät vuonna 1988 ja pienemmät puhdistamot lakkautettiin 90-luvun puoliväliin mennessä. Käytännössä Viikinmäen puhdistamolla korvattiin viisi Helsingissä käytössä ollutta jätevedenpuhdistamoa: Viikki, Kyläsaari, Vuosaari, Munkkisaari ja Lauttasaari. Samalla ympäristöhaittaa aiheuttaneiden kohteiden määrä väheni. Puhdistustoiminnan keskittäminen vähensi käyttökustannuksia ja edisti puhdistustuloksen tasalaatuisuutta. Kallion sisään rakentamalla puhdistukselle myös saatiin säästä riippumattomat olosuhteet ja minimoitiin ympäristön haju- tai meluhaitat.
Kuva: Finna.fi/Rista Simo SER/Helsingin kaupunginmuseo
Jätevedenpuhdistamossa vesi kulkee monivaiheisen puhdistusprosessin lävitse. Välppäyksen, hiekan- ja rasvanerotuksen ja erilaisten selkeytys- ja ilmastusvaiheiden myötä vedestä saadaan poistetuksi roskat, pääosa veden mukana kulkevasta orgaanisesta aineksesta ja rehevöitymistä aiheuttavista typestä ja fosforista. Mekaanisen puhdistuksen ohella puhdistusprosessi hyödyntää biologisia hajotusprosesseja. Puhdistetut jätevedet johdetaan kalliotunnelissa kahdeksan kilometrin päähän Helsingin eteläkärjestä, syvälle Katajaluodon edustalle. Jätevedenkäsittelyn sivutuotteena syntyy lietettä, joka mädätetään mullaksi ja mädätyksestä syntyvällä biokaasulla tuotetaan sähköä ja lämpöä: Viikinmäen puhdistamo on energiantuotannossaan lähes täysin omavarainen.
Marianna
____________
Tekniikan ja teollisuuden jälkiä on blogisarja, jossa Tekniikan museon väki tarkastelee menneen tekniikan ja teollisuuden jättämiä jälkiä erilaisissa ympäristöissä. Sarja päivittyy harvakseltaan; löydät kaikki julkaistut osat blogista avainsanalla tekniikan ja teollisuuden jälkiä.
Lähteitä ja lisätietoa:
Juuti, Petri; Rajala, Riikka ja Katko,Tapio. 2010. Metropoli ja meri – 100 vuotta jätevedenpuhdistusta Helsingissä.
Jäteveden puhdistus pääkaupunkiseudulla. HSY 2019.
Laakkonen, Timo. Vesiensuojelun synty – Tie Alppilaan. 2001.
