Uusi paikka veturitallille löydettiin 1897 Pasilasta (joka vielä tuolloin tunnettiin nimellä Fredriksberg).
Suomen ensimmäinen henkilöliikenteelle tarkoitettu junayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan otettiin käyttöön vuonna 1862. Myös sotilaallisesti ja hallinnollisesti merkityksellinen Hämeenlinna valikoitui kohteeksi erityisesti siksi, että matkaa sisämaahan saattoi sieltä jatkaa näppärästi vesireittejä myöten. Aluksi radalla liikennöitiiin kolme kertaa viikossa ja junamatka yhteen suuntaan kesti noin viisi tuntia. Seuraavien vuosikymmenten aikana rataverkkoa laajennettiin nopeasti ja 1900-luvun alussa maan keskeisimmät rataosuudet olivat jo valmiina.
Kuva: Finna.fi/Brander Signe HKM/Helsingin kaupunginmuseo
Veturitalli on rakennus, jossa säilytettiin, lämmitettiin ja kunnostettiin junien vetureita. Helsingin veturitalli sijaitsi aluksi Helsingin keskustan ratapihalla, mutta alueen ahtaus, paloturvallisuus ja kasvava junaliikenne pakottivat siirtämään tallin toisaalle. Uusi paikka veturitallille löydettiin 1897 Pasilasta (joka vielä tuolloin tunnettiin nimellä Fredriksberg). Pasilan veturitalli on ratapihalla yhä seisova kaareva punatiilirakennus, jonka keskiössä on pyörivä kääntöpöytä. Pöydän avulla veturi saatiin käännetyksi ja ohjatuksi omaan säilytyspilttuuseensa rakennuksessa. Kääntöpöydän tiloissa toimii nykyisin ympäristöjärjestö Dodo ry.
Kuva: Finna.fi/Heima, T./Museovirasto
Veturitallin vanavedessä vaunujen valmistukseen keskittynyt konepaja siirtyi Pasilaan 1898. Samaan aikaan rakennettiin myös puinen asemarakennus ja ratapihan laitaan valmistui rautatieläisille varattu asuinkasarmi, Toralinna. Pasilan ensimmäinen asemarakennus sijaitsi Toralinnan kulmalla, myöhempi radan itälaidalla. 1980-luvulla uuden aseman rakennustöiden yhteydessä puinen asemarakennus siirrettiin Itä-Pasilaan Veturitorille, jossa se yhä toimii Rauhanasema-nimisenä kokous- ja juhlatilana.
Rautatiellä ja sen toimintojen keskittämisellä Pasilaan oli suuri merkitys alueen kaupunkikuvan kehittymiselle ja teollistumiselle. Rautatie ja sen tarjoamat kuljetusmahdollisuudet synnyttivät Pasilan ja Sörnäisten satamaradan tienoille 1900-luvun taitteessa laajan teollisuusalueen veturitalleineen, konepajoineen, neulomoineen, kahvinpaahtimoineen, pakkaamoineen ja tehtaineen.
Marianna
___________
Tekniikan ja teollisuuden jälkiä on blogisarja, jossa Tekniikan museon väki tarkastelee menneen tekniikan ja teollisuuden jättämiä jälkiä erilaisissa ympäristöissä. Sarja päivittyy harvakseltaan; löydät kaikki julkaistut osat blogista avainsanalla tekniikan ja teollisuuden jälkiä.
Lähteitä ja lisätietoa:
Tulihevonen saapui ensi kerran Hämeenlinnaan 150 vuotta sitten. Yle.fi. 2012.
Kun höyryhepo tuli – Rautateiden rakentaminen alkoi 1860-luvulla. Yle.fi. 2008.
Pasilan veturihallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit. Museoviraston RKY-tietokanta.
Pasilan historialliset veturitallit etsivät tulevaisuuttaan tornitalojen varjossa. Yle.fi. 2018.
