Tekniikan museon esinevalinnat Ylen tekniikka talteen 2020 -hankkeissa

Tekniikan museo on kartoittanut Yleisradion käytöstä poistunutta teknistä esineistöä vuoden 2020 aikana Helsingissä ja Tampereella. Kaiken kaikkiaan Yleisradio lahjoitti Tekniikan museoon lähes 400 esinettä. Kyseessä on suuri ja merkittävä lahjoitus Tekniikan museolle. Mitä kaikkea tämä pitää sisällään? Minkälaisia esineitä valikoitui Tekniikan museon kokoelmiin? Lue hankkeen lähtökohdista tarkemmin Lauran aiemmasta blogista!

Kokoelmiin liitettyjä esineitä on sadan vuoden ajalta. Vanhin hiilimikrofoni on peräisin 1920-luvulta, kun taas uusimmasta päästä on puhestudion tarkkaamo, joka poistui käytöstä viime toukokuussa 2020, purettiin ja lahjoitettiin suoraan kokonaisuutena Tekniikan museoon. Tekniikan museolla oli kokoelmissaan jo valmiiksi Yleisradion aiemmin lahjoittamaa vanhempaa esineistöä. Valintoja tehdessämme kartoitimme samalla mitä Tekniikan museon kokoelmissa oli, ettei päällekkäisyyksiä syntynyt. Nyt valitut esineet ovatkin enimmäkseen 1960-luvulta eteenpäin peräisin olevaa laitteistoa, jotka täydentävät hyvin vanhaa kokoelmaa.

Kaarevalla työpäydällä näkyy tarkkaamon laitteistoa. Erikokoisia monitoreita ja näyttöjä, näppäimistöjä sekä säätöpöytiä.
P1-studion tarkkaamo (Kuva: Juha Rinne)

Yleisradion kokoelma on kiinnostava erityisesti suomalaisen viestinnän tallentamisen näkökulmasta. Meitä kiinnosti Yleisradion lähes satavuotinen historia ja siitä kertovat esineet. Myös tekniikan kehitys ja sen murroskohdat, kuten siirtyminen analogisesta tallentamisesta digitaaliseen tallentamiseen, ovat Tekniikan museolle keskeisiä.

Ylen teknologiajohtaja Janne Yli-Äyhö & Tekniikan museon johtaja Marjo Mikkola. Taustalla hyllyköitä, joissa Ylen esineistöä.
Yleisradion teknologiajohtaja Janne Yli-Äyhö ja Tekniikan museon museonjohtaja Marjo Mikkola. Heidän välissään kuvassa näkyy kulttuurihistoriallinen helmi, Yleisradion väliaikamerkkikone ”pimpampulla”, jonka soittama sävel on monelle tuttu, sillä se soi Yleisradiossa 1930-luvulta lähtien. Yleisradio lahjoitti väliaikamerkkikoneen Tekniikan museon kokoelmiin. (Kuva: Ilmari Fabritius / Yle)

Meitä kiinnosti mitkä esineet olivat olleet tärkeitä Yleisradion historian aikana, mitä esineitä oli käytetty paljon, ja mitkä esineet olivat olleet elintärkeitä työkaluja. Annoimme valinnoissa erityistä painoarvoa esineille, joihin liittyen oli säilynyt tarinoita tai tietoa esineiden käyttöhistoriasta. Yleisten ja suosittujen laitteiden lisäksi myös flopit tai vähän epäonnistuneet kokeilut ovat osa historiaa ja tekniikan kehityksen kaarta. Tällaisia ovat mm. Yleisradioon vertailuksi hankitut laitteet, jotka eivät toimineetkaan tarpeeksi hyvin, eivätkä saavuttaneet suosiota käyttäjien keskuudessa.

Otimme kokoelmiin esimerkiksi Jotron-merkkisen digitaalisen äänilähetin-vastaanottimen, joka oli ensimmäinen Yleisradioon 2000-luvun alussa hankittu digitaalinen reportterilähetin. Siinä oli paluuäänessä niin paha viive, että toimittajat eivät tykänneet käyttää sitä, ja laite jäi loppujen lopuksi varaston hyllylle seisomaan vuosiksi.

Esinevalinnoissa huomioimme, että esimerkkejä tuli studioiden kalustosta, ulkotuotantoautojen kalustosta sekä toimittajien itse käyttämistä laitteista. Halusimme esimerkkejä eri työvaiheista, mm. toimittajien käyttämien esineiden kohdalla valitsimme sekä esitutkimukseen käytettyjä laitteita, että laitteita, joita toimittajat olivat käyttäneet haastatellessaan tai itse kuvatessaan tuotantoa. Pyrimme huomioimaan, että valitsimme esineitä mahdollisimman tasapuolisesti tv:n ja radion puolelta.

Nagra III -reportterinauhuri, joka on neliskulm ainen harmaa laite, jonka kyljissä on säätimiä ja mittareita.
Nagra III oli todella suosittu ja paljon käytetty reportterinauhuri Yleisradiossa 1960-1980-luvuilla (Kuva: Laura Salervo)

Pasilasta tulleet esineet painottuivat silti enemmän radiossa käytössä olleisiin esineisiin, koska niiden määrä yksinkertaisesti oli paljon suurempi tarjolla olevista esineistä. Tämä selittynee sillä, että radion toiminta paikallisradioineen on vaatinut aikaisemmin enemmän laitteistoa kuin tv:n puoli. Vasta 2000-luvulta lähtien myös tv:n kalusto on kasvanut volyymia.

Yhteistyö, innovaatiot ja kehittäminen

Innovaatiosta, kekseliäisyydestä ja kehittämisestä kertovat Yleisradion omien pajojen valmistamat laitteet, joita valitsimme Tekniikan museon kokoelmiin. Aikaisemmin kaikkea ei saanut kaupasta, vaan laitteet oli rakennettava itse. Jos syntyi jokin tarve, tähän pyrittiin vastaamaan kehittelemällä itse laite, joka täytti tarpeen. Pajat purettiin käytännössä 2000-luvun alussa, mutta jonkin verran laitteita edelleenkin kasataan valmiista komponenteista käyttötarkoituksen mukaan. Ylen omien pajojen valmistamista esineistä Tekniikan museoon siirtyi mm. äänityslaitteiden kantolaite, Teemu – ulkotuotannon käyttämä ohjelmansiirtolähetin, YLE 457-mikseri sekä monet studioissa käytössä olleet pienet laitteet kuten radiolähetyksen käynnissä olemisesta kertovat merkkivalot ja yskä-napit.

Omien pajojen tuotannon lisäksi Yleisradio teki yhteistyötä tuotekehityksessä suomalaisten valmistajien kanssa. Yleisradiolla oli tärkeä kytkös mm. Geneleciin ja Kajaani Elektroniikkaan. Yle oli mukana kehittämässä firmojen varhaisia tuotteita, ja tilasi kyseisiltä valmistajilta tilaustyönä suuria määriä laitteita. Esineistä valittiin Tekniikan museoon Genelecin kaiuttimia ja Kajaani Elektroniikan äänipöytiä. Yleisradion kansainvälisestä yhteistyöstä taas kertovat yhteispohjoismaiset selostuslaitteistot, jotka kehitettiin yhdessä Norjan ja Ruotsin radioiden kanssa. Selostuslaitteistoja lainattiin Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken aina sinne missä oli urheilukilpailut.

Esineiden valintatiimissämme oli kolme 1970-luvulla syntynyttä ihmistä, ja nauroimmekin, että ei ollut ihme, että olimme kaikki tosi innoissamme, kun Pasilasta löytyi myös Radiomafian vanhaa esineistöä, mm. dj-pakki, äänipöytä, levysoitin ja mikrofonin kanssa käytettävä Radiomafia-mainoskuutio. Tämä toi meidät omien muistojemme äärelle.

Tekniikan museon tutkijat Emilia Västi ja Laura Salervo katsomassa Mediatalon P1-studiota ja tarkkaamoa. Kuvassa vallea huone, jonka keskellä ovaali pöytä ja tuoleja. Pöydällä näkyy laitteistoa, kuten mikrofoneja.
Tekniikan museon tutkijat Emilia Västi ja Laura Salervo katsomassa Mediatalon P1-studiota ja tarkkaamoa ennen sen purkamista. Yleisradio lahjoitti kokonaisuuden Tekniikan museolle. (Kuva: Juha Rinne)

Tässä oli joitain maistiaisia siitä mitä Ylen Tekniikan museolle tekemästä lahjoituksesta löytyy. Ylen tekniikka talteen 2020 oli kokonaisuudessaan todella antoisa projekti. Esineiden kautta sain aavistuksen siitä, minkälaista yleisradiolaisten työ on ollut, minkälaisia käytännön asioita heidän päiviinsä on kuulunut, ja kuinka vaihtelevissa ja jännittävissä paikoissa he ovat työtänsä tehneet. Myös esineet olivat vierailleet lukuisissa erilaisissa paikoissa: Olympiastadionilta, Töölön kisahalliin, ETYK:iin, MM-kisoihin, jumalanpalveluksiin, musiikkifestivaaleihin ja eduskuntaan puhumattakaan kaikista ulkomaan keikoista.

Laura Salervo, tutkija, Tekniikan museo

Tekniikan museo inventoi vuonna 2020 Yleisradio Oy:n toimintahistoriasta kertovaa esineistöä, joka sisältää äänitekniikan, kuvaustekniikan, ohjelmansiirto- ja jakelutekniikan sekä huoltotoiminnan esineitä. Hankkeen lopputuloksena osia esineistöstä siirrettiin koordinoidusti ammatillisesti hoidettujen ja muiden toimintansa vakiinnuttaneiden erikoismuseoiden kokoelmiin. Tekniikan museo toteutti hankkeen Yleisradion Oy:n toimeksiantona.