Nykyisen Oopperatalon tontilla toimi 1822 alkaen Töölön sokeritehdas, joka muutti väljemmille vesille Töölön maaseudulle tiiviiksi rakentuvan Senaatintorin kupeesta
1800-luvun loppupuoli oli Helsingissä kasvavan teollisuuden aikaa. Tehtaita nousi kaupunkiasutuksen reunoille ja kaupunki täyttyi teollisuustyöläisistä. Eri puolilla kaupunkia työtä tarjosivat muun muassa tiilitehtaat, panimot, tupakkatehdas, posliinitehdas ja monet pienemmät teolliset toimijat nahkaverstaista värjäämöihin.
Nykyisen Oopperatalon tontilla toimi 1822 alkaen Töölön sokeritehdas, joka muutti väljemmille vesille Töölön maaseudulle tiiviiksi rakentuvan Senaatintorin kupeesta. Tehtaan päätuote oli alkuun toppasokeri, mutta myöhemmin laitoksessa valmistettiin myös palasokeria.
Kuva: Finna.fi: Hoffers Eugen/Helsingin kaupunginmuseo.
Varsinaisten teollisuusrakennusten ohella nykyisen Oopperan alueella sijaitsi varastorakennuksia ja asuintaloja niin sokeritehtaan työläisille kuin johtoportaallekin. Johtipa tehtaalle 1900-luvun puolella Rautatieasemalta myös oma, kapea junarata. Junaraiteen pohja kulkee yhä nurmettuneena kohoumana rantaa myöten kulkevan kevyen liikenteen väylän vieressä, hieman oopperan amfi-teatterista etelään.
Nykyisin ainoa paikan sokerisesta menneisyydestä muistuttava rakennus on Mannerheimintien varrella sijaitseva, Töölön tehtaankin omistaneen Suomen Sokerin punatiilinen pääkonttorirakennus vuodelta 1952. Konttorirakennus on määritelty suojelukohteeksi.
Sokeritehtaan ohella Töölönlahdella sijaitsi muutakin teollisuutta: muun muassa saippua-, suopa ja kynttilätehdas sekä säilyketehdas. Töölönlahden alueella oli havaittu asutuksen ja teollisuuden päästöjen haitallisia vaikutuksia jo 1880-luvulla ja tilanne vain paheni 1900-luvun alussa. Bakteerit aiheuttivat terveysriskejä ja päästöjen aiheuttama rehevöityminen vaikutti virkistysarvoihin. 1800-1900-luvun vaihteen teollisella toiminnalla on ollut kauaskantoiset vaikutukset: pohjasta löytyy yhä kohonneita öljy- ja metallipitoisuuksia, jotka täytyy huomioida esimerkiksi ruoppauksessa. Vesi on periaatteessa uimakelpoista, mutta lahti on yhä voimakkaasti rehevöitynyt.
Kuva: Finna.fi: Tuntematon/Helsingin kaupunginmuseo.
Viimeistään 1960-luvun puolivälissä teollisuuden aikakausi Helsingin kantakaupungin alueella oli ohi. Monien muiden toimijoiden tapaan myös Töölön sokeritehdas lopetti tuolloin toimintansa. Lähes 150 urbaanin toimintavuoden jälkeen tehdas siirtyi väljemmille vesille Kirkkonummen Kantvikiin.
Kuva: Finna.fi: Lehtikuva, Uusi Suomi/Helsingin kaupunginmuseo.
Marianna
Tekniikan ja teollisuuden jälkiä on blogisarja, jossa Tekniikan museon väki tarkastelee menneen tekniikan ja teollisuuden jättämiä jälkiä erilaisissa ympäristöissä. Sarja päivittyy harvakseltaan; löydät kaikki julkaistut osat blogista avainsanalla tekniikan ja teollisuuden jälkiä.
—-
Lähteitä ja lisätietoa aiheesta:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004197762.html
https://yle.fi/uutiset/3-8810627
