Vanhankaupungin historiasta ja teollisuuden kerrostumista lukiessani olen usein törmännyt mainintaan siitä, ettei Vanhankaupunginlahden Pornaistenniemellä varhaisen Helsingin aikoina sijainnut laivanveistämö ollut tuolloin suinkaan ainoa laatuaan Helsingin vesillä.
Tekniikan ja teollisuuden jälkiä on blogisarja, jossa Tekniikan museon väki tarkastelee menneen tekniikan ja teollisuuden jättämiä jälkiä erilaisissa ympäristöissä. Sarja päivittyy harvakseltaan; löydät kaikki julkaistut osat blogista tagilla Tekniikan ja teollisuuden jälkiä.
—
Vanhankaupungin historiasta ja teollisuuden kerrostumista lukiessani olen usein törmännyt mainintaan siitä, ettei Vanhankaupunginlahden Pornaistenniemellä varhaisen Helsingin aikoina sijainnut laivanveistämö ollut tuolloin suinkaan ainoa laatuaan Helsingin vesillä. Vuosaaren Ramsinniemessä Vartiokylänlahden alueella sijaitsi 1500 -luvulla mahdollisesti vielä Vanhankaupunginlahtea suurempi kuninkaallinen laivanveistämö!
Ramsinniemi on eteläisin Vuosaaren niemistä. Se rajautuu pohjoisessa Vartiokylänlahteen ja etelässä Itä-Helsingin edustan saaristoon ja Kallahdenselkään. Alueen tiedetään olleen asuttua jo 1500-luvulla: Vartiokylänlahden rantamilla sijaitsi neljä kylää ja kahdeksan talonpoikaistilaa, joista kulku- ja kauppayhteydet ylsivät niin Turun ja Tukholman kuin Tallinnankin suuntaan. Nykyiseltä Ramsinniemeltä löytyy luontopolkuja, jyrkkiä kalliorantoja, siirtolohkareita ja pirunpeltoa; Litorinameren kivikkoista rantaa 7000 vuoden takaa.
Ainakin Helsingin perustamisesta 1550-luvulta lähtien alueella on ollut myös esiteollista toimintaa. Kuninkaallinen laivanveistämö, Norsö Barkstad, oli ilmeisesti toiminnassa noista ajoista noin 1600-luvun alkuvuosikymmenille. Se oli valtakunnallisessakin mittakaavassa merkittävä telakka: 1560-luvun palkkalistoissa väkeä on tiettävästi laskettu yli 200, muun muassa kirvesmiehiä ja seppiä. Työvoimana hyödynnettiin ammattimiesten ohella paikallisia talonpoikia ja tarvittaessa työväkeä haalittiin laajemminkin Uudenmaan alueelta. Laivanveistömön alueella on siis täytynyt sijaita niin itse telakka kuin erilaisia sahoja ja pajojakin – ja luultavasti työväki on tarvinnut myös jonkinlaisia majoitus- ja keittotiloja.
Veistämöllä rakennettiin muun muassa sotalaivoja Ruotsin kuninkaiden tarpeisiin. On mielikuvistusta kutkuttavaa ajatella, että Ramsinniemellä veistetyillä laivoilla on saattanut olla osansa niin Ruotsin valtakunnan 1500-luvun loppupuolen lukuisissa sotatoimissa (tuolloin käytiin mm. Suuri Venäjän sota, Pohjoismaiden seitsenvuotinen sota, Pitkä viha ja Nuijasota) kuin kuningashuoneen vesojen 1500-luvun lopun Kauniit ja rohkeat -henkisissä keskinäisissä valtataisteluissa (mm. kuningas Sigismund ja Kaarle herttua ottivat verisesti yhteen 1500-luvun loppuvuosina).
Missä kuninkaallinen laivanveistämö sitten tarkalleen sijaitsi?
Veistämöstä ei maisemassa näy silminhavaittavia merkkejä ja tieto on valitettavasti kadonnut myös kirjoitetun historian lehdiltä. Sijainnista on esitetty ainakin kolme eri veikkausta: eniten mainintoja näyttää saavan Kortlahden ranta Vartiokylänlahden puolella, mutta myös kapean kannaksen toisella laidalla Kallahdenselän puolella sijaitseva Pikku Kortlahti ja nykyisen Rastilan leirintäalueen rantamat Vartiokylänlahden pohjukassa on laivanveistämöspekulaatioissa nostettu esiin.
Joskus menneen ajan tekniikka ja järeäkin teollisuus katoavat maisemasta jälkiä jättämättä. Osaisivatpa Ramsinniemen kivet ja kalliot puhua!
Marianna
Vartiokylänlahden vanhoihin teollisuus- ja kulttuurimaisemiin pääsee helposti vaikka metrolla Rastilaan hurauttamalla: paikan päällä alueen historiaan voi perehtyä tarkemmin vaikkapa kävely– tai pyöräilyreittien avulla.
