Alarinteessä, vastapäätä Nurmijärven kirkkoa sijaitsee umpeenkasvanut pöheikkö. Pöheikön reunalla seisoo ohikulkijalta helposti huomaamatta jäävä kivi, joka kertoo tontin merkittävästä historiasta.
“Tällä paikalla toimi Suomen ensimmäinen lääketehdas.
Sen perusti apteekkari Albin Koponen vuonna 1899.
Tehdas toimi Nurmijärvellä vuoteen 1965.”
Koposen valkoinen puuhuvila ja lääkelaboratorion rakennukset seisoivat tontilla 1990-luvulle saakka, jolloin ne huonokuntoisina purettiin.
Suomen ensimmäisen lääketehtaan tunnetuin tuote oli tehtailija Koposen alvejuuresta uuttama, lapamatojen häätämiseen tarvittu filisiini. Lapamato oli 1800-1900-luvun taitteen Suomessa yleinen vaiva ja vielä 1950-60-luvuillakin lapamatoa vastaan taisteltiin ahkerasti Mato-Allin aktiivisen kampanjatyön viitoittamina. Vielä 70-luvulla järvi-Suomessa 5-10%:lla asukkaista oli lapamato – madon kun sai helpoiten huonosti kypsennetystä järvikalasta. Lapamadon aiheuttamia oireita olivat muun muassa heikotus, väsymys, päänsärky, huonovointisuus, ripuli ja laihtuminen. Vaikka lapamato ei henkeä uhkaava ongelma ollutkaan, kulutti lapamato kantajansa voimia. Vielä 1960-luvulla suomalaisten lihominen ei ollut niin suurta, että tälle ylimääräiselle energiasiepparille olisi ollut tarvetta. Nykyisin lapamato on melkeinpä harvinaisuus.
Albin Koponen oli ammatiltaan proviisori ja sekoitteli apteekkinsa asiakkaille lääkkeitä omin käsin, kuten moni suomalainen apteekkari tuohon aikaan. Ensimmäisessä apteekissaan Juuassa Koponen aloitti teollisen tuotannon kokeilut musteen ja kenkälankin tuotannolla, alkoi kehitellä tapaa filisiinin uuttamiseen ja hankki tuotteilleen useita patentteja. 1900-luvun taitteessa Koponen muutti Nurmijärvelle ja perusti sinne paitsi Nurmijärven apteekin, myös lääkelaboratorion.
Koposen lapamatolääkkeiden tuotanto eteni seuraavasti: Nurmijärven metsistä kerätyt alvejuuret kuivattiin, jauhettiin ja lopulta uutettiin Koposen itse kehittämällä eetteriuuttolaitteella filisiiniksi. Tämän jälkeen valmistettiin liivatteesta lääkkeen kuoret: soikiomainen kapselimuotti dipattiin kuumaan liivatteeseen ja kuivatettiin telineessä. Filisiiniuute valutettiin kuoren sisään ja kapseli suljettiin tipalla liivateliuosta.
Koposen tehtaassa kaikki kojeet ja laitteet olivat tehtailijan itsensä suunnittelemia. Koponen perusti tuotantolaitoistaan varten jopa oman sähkölaitoksen. Matolääkkeen lisäksi tehtaassa valmistettiin pariakymmentä muutakin lääkettä, joita vietiin ulkomaille asti. Koponen oli omana aikanaan kovan luokan innovaattori: hän kehitti omia tuotteitaan, laitteita joilla niitä valmistaa ja onnistui vieläpä saavuttamaan tuotteillaan kansainvälistä kaupallista menestystä.
Nyt Koposen laboratoriotontilla huojuu vesakko. Löytyneekö paikalta vielä jokunen alvejuuri?
Marianna
Tekniikan ja teollisuuden jälkiä on blogisarja, jossa Tekniikan museon väki tarkastelee menneen tekniikan ja teollisuuden jättämiä jälkiä erilaisissa ympäristöissä. Sarja päivittyy harvakseltaan; löydät kaikki julkaistut osat blogista tagilla Tekniikan ja teollisuuden jälkiä.
