Tekniikan ja teollisuuden jälkiä: Alppila

1870-luvun lopulla Vanhassakaupungissa otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen juomavettä tuottanut vedenpuhdistuslaitos. Samalla viiden kilometrin päähän Alppilaan, korkealle kalliolle, rakennettiin vesitorni. Vanhassakaupungissa Vantaanjoesta johdettu vesi puhdistettiin mekaanisesti hiekkasuodattimen avulla ja pumpattiin vesiturbiinipumpuilla kohti Alppilan vesilinnaa. 

Vesitornin sijaintipaikkaa alettiin kutsua Vesilinnanmäeksi: historiallisen vesilinnan mukaan myös 1950 avattu huvipuisto kantaa yhä nimeä Linnanmäki. Helsinginkadulta ylös vilkaistessaan tarkkasilmäinen voi yhä havaita rinteessä vanhan vesilinnan neliskanttisen graniittikivijalan.

1876 valmistunut Alppilan vesilinna kuvattuna vuonna 1929.
kuva: Finna.fi: Apollo/Helsingin kaupunginmuseo

Alppilasta vesi johdettiin noin 20 kilometriä pitkää putkistoa myöten Helsingin niemelle kasvavaan kaupunkiin. Ensimmäisenä vesijohdon sai Alppilasta katsoen alarinteessä sijainnut Töölö. Töölöstä vesijohtoverkosto eteni kohti kaupungin keskustaa. Viimeisenä kantakaupungissa vesijohto ylsi työläiskaupunginosiin Pitkänsillan pohjoispuolella. 

Kaupungin väkiluvun kasvaessa myös asutuksen päästöt ympäristöön lisääntyivät. Jäteveden puhdistus tuli ajankohtaiseksi 1900-luvun alussa, kun vesijohtoverkoston laajenemisen myötä myös vesikäymälät alkoivat yleistyä. Suuri osa kaupungin kotitalouksien ja teollisuuden jätevesistä johdettiin suoraan mataliin sisälahtiin. Tämän vuoksi Helsingin rantojen tila heikkeni nopeasti ja varsinkin Töölönlahden alue oli erittäin huonossa kunnossa.

Töölönlahden heikon kunnon vuoksi myös kaupungin ensimmäinen jätevedenpuhdistuslaitos päätettiin rakentaa juuri Alppilaan. Puhdistamo nousi 1910 Linnanmäen taakse nykyiseen Alppipuistoon. Jätevedenpuhdistamon tavoitteena oli parantaa vesistön tilaa ja sitä kautta väestön elinoloja. Puhdistamo riitti käsittelemään noin 3000 asukkaan jätevedet.

1913 . Alppipuisto 1913. Itäisen Eläintarhan puiston (nykyisen Alppipuiston) lammikko ja puiston rakennustöitä.
Kuva: Finna.fi/ Sundström E./Helsingin kaupunginmuseo

Marianna

Tekniikan ja teollisuuden jälkiä on blogisarja, jossa Tekniikan museon väki tarkastelee menneen tekniikan ja teollisuuden jättämiä jälkiä erilaisissa ympäristöissä. Sarja päivittyy harvakseltaan; löydät kaikki julkaistut osat blogista avainsanalla tekniikan ja teollisuuden jälkiä.

Lähteitä ja lisätietoa aiheesta: 

Herranen, Timo. 2001. Vettä ja elämää – Helsingin vesihuollon historia 1876-2001.

Laakkonen, Simo. 2001.: Vesiensuojelun synty, Helsingin ja sen merialueen ympäristöhistoriaa 1878-1928

Juuti, Petri; Rajala, Riikka ja Katko,Tapio. 2010. Metropoli ja meri – 100 vuotta jätevedenpuhdistusta Helsingissä.