Valtakunnallisena vastuumuseona Tekniikan museon tehtäviin kuuluu myös museolain mukaan “ylläpitää ja edistää erikoisalansa kansainvälisiä yhteyksiä”. Tämän kirjoituksen näkökulma on omien käytännön kokemusten jakamisessa. Miksi koen museoiden kv-yhteistyön tärkeäksi ja mukavaksi eli mikä näissä “yhteyksien ylläpitämisessä ja edistämisessä” on niin antoisaa ja omaa ja edustamani organisaation työtä kehittävää.
Tässä ensimmäisessä blogikirjoituksessa käsittelen ensin varsin tuoreita kokemuksiani ICOMin kansainvälisen komitean hallituksen sihteerinä ja toisessa kirjoituksessa keskityn tiedekasvatuksen ja -viestinnän konferenssien antoisuuteen ja miten ne ovat vuosien mittaan vaikuttaneet oman ajatteluni ja ammattitaitoni kehittymiseen.
Sihteerinä CIMUSETissa
ICOMilla on 32 kansainvälistä komiteaa, joista 14 komiteaa keskittyy kaikkia museoita yhdistäviin teemoihin, kuten esimerkiksi COMCOL eli International Committee for Collecting ja 18 komiteaa keskittyy tietyn kokoelmatyypin ympärille. CIMUSET on näistä jälkimmäinen eli tekniikan ja tieteen kokoelmien ja museoiden toiminnan kehittämiseen keskittyvä komitea. Tulin valituksi ICOMin Prahan kokouksessa ko. komitean sihteeriksi. Aivan omin voimin en tehtävääni ponnistanut, sillä seuraan peräti kahta suomalaista CIMUSETin sihteerinä, kiitos edeltäjilleni Johanna Vähäpesolalle ja Kimmo Antilalle!
Mutta miksi hakeutua hommaan ja mitä hyötyä ja iloa siitä on? Olen kohta ollut vuoden sihteerinä ja tässä muutamia huomioita siitä millaista tämä on ollut.
Avartavaa
Cimusetin hallituksen kokoukset ovat yleensä Suomen aikaa klo 15, ai miksi? Komitea on globaali eli hallituksen jäseniä on aikavyöhykkeiden vastakkaisilla puolilla: meikäläinen iltapäivä on just ennen nukkumaanmenoa Kiinassa mutta ei liian aikainen Kanadaan tai Brasiliaan. Koko hallituksen kokouksia on varsin maltillisesti ja niissä keskustellaan ja suunnitellaan kuluvaa ja lähivuosien toimintaa. Usein varsinainen työ esimerkiksi webinaarisarjan, tiedottamisen tai vuosikonferenssin järjestämisessä tapahtuu pienemmissä kokoonpanoissa.
Vaikka kulttuureissa on eroja, isojakin, meitä kuitenkin myös yhdistää aika vahvat siteet meidän perustehtävässämme, tieteen ja tekniikan esittelyssä suurelle yleisölle, kokoelmien hoidossa ja kartuttamisessa. On kuitenkin siis aika helppo ymmärtää millaista on museotyö Kiinassa tai Tanskassa.
Komitean sihteerinä pääsee myös tiiviisti osaksi ICOMin toimihenkilöverkostoja ja niiden viestintää. Sitä kautta erilaiset kansalliset kriisit, poliittiset ongelmat maailmalla mutta myös erityiset vahvuusalueet ja esimerkit tulevat tutuiksi ja todeksi ihan eri tavalla.
Opettavaista
Haluatko oppia ja myös osallistua miten kansainvälisiä konferensseja järjestetään? Ai ei ole kokemusta, no ei se mitään, tekemällä oppii. Monen kansainvälisen komitean suuritöisin asia on vuosittaisten konferenssien järjestäminen. Joka kolmas vuosi kunkin komitean konferenssiohjelma on osa ICOMin yleiskonferenssia, mutta välivuosina komiteat järjestävät konferenssejaan eri puolilla maailmaa.
CIMUSETin konferenssi järjestetään lokakuussa 2023 Seoulissa, Etelä-Koreassa, muita itselle tuttujen komiteoiden konferensseja syksyllä 2023 New Yorkissa, USA (CAMOC), Mexico Cityssä, Meksiko (CIDOC) ja Singaporessa (CECA).
Alaa ja sen käytäntöjä kehittävää
Samalla kun oppii konferenssien järjestämisestä käytännössä, konferenssien teemoista päättäminen, keynote-puhujien miettiminen, abstraktien lukeminen ja esitelmistä konferenssiohjelman valitseminen on mahtava mahdollisuus vaikuttaa oman alan keskusteluun. Saa olla mukana päättämässä millaiset kysymykset ovat juuri meidän alalla niin tärkeitä, että on aivan välttämätöntä keskustella niistä isolla porukalla yhdessä. Mihin suuntaan haluamme ohjata alaamme?
Esimerkiksi lokakuun konferenssimme teemana on monenlainen saavutettavuus, osin uuden museomääritelmän inspiroimana. On ollut hienoa osallistujia kutsuttujen puhujien ideoimiseen ja kontaktoimiseen ja miettiä ohjelmiston kokonaisuutta: järjestää yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen keskittyvää konferenssia ja samalla yrittää huolehtia, että omat tekemisemme edistävät moninaisuutta näkökulmissa. Ja että tulemme myös haastetuksi, miten tärkeää sekin on!
Ihan jotain muuta
Oma työ ja sen arki on kaikkialla, no, arkista. Miten ihanaa välillä on keskittyä johonkin muuhun kuin omaan napaan tai organisaatioon ja kurkistaa mitä ja miten muualla tehdään. On upeaa tutustua kollegoihin ympäri maailman ja kokea kollegiaalisuutta.
Tieto ja osaaminen kulkeen moneen suuntaan
Työ CIMUSETissa on Tekniikan museon valvatyön ytimessä. Suomalaisena sihteerinä tulee viestittyä ns oman komitean asioista museopostilistalla ja museoalan muissa ryhmissä. Kun tietoa tulee useammasta tuutista, sen kohtaa useampi suomalainen tekniikan alan museon kollega ja saattaa innostua mukaan. Mutta ei osaaminen kulje yhteen suuntaan! Suomi ei ole irrallaan muun museomaailman trendeistä, vaikka meillä omia kansallisia piirteitä onkin. Mitä ja miten keskustellaan muualla, mitä nostetaan puheenaiheeksi, millaista osaamista peräänkuulutetaan, mihin suuntaan ollaan menossa. Näistä kaikista pysyy paremmin kärryillä ICOMin komiteatyöskentelyyn osallistumalla ja on helpompi nostaa esiin puheenaiheita myös omissa museoalan ammatillisissa verkostoissa.
Millä rahalla?
Onneksi on Zoomit ja Teamsit keksitty ja tekstiviestitkin kulkevat, mutta kyllähän kansainvälisen komitean työhön osallistumisesta, ainakin konferensseihin osallistumisesta, tulee kuluja omalle organisaatiolle. Työaikaakin kuluu jonkin verran, siksi vaaleihin asettuessaan yksi täytettävä lomake on oma museon/työnantajan suostumus tehtävään hakeutumiseen.
ICOM Suomi jakaa kuitenkin joka kevät vaihtelevan summan rahaa edustajuuspaikkoihin, jotka mahdollistavat konferensseihin osallistumista. Euroopan sisäisesti esimerkiksi Erasmus+ -liikkuvuusohjelma saattaa tarjoja työlään, mutta hyvän rahoituskanavan. Ei kannata myöskään unohtaa erilaisia apurahoja jakavia säätiötä ja järjestöjä.
Tutustu ICOMiin seuraavista linkeistä:
https://icom.museum/en/about-us/committees/
https://icomfinland.fi/
