Tekniikan museolla on viimeisen vuoden aikana haastateltu useita Nokian Datasiirto- osaston työntekijöitä museolle lahjoitettujen modeemien äärellä. Tietojen karttuessa modeemikokoelman merkitys niin teknologiaperinnön, yrityshistorian kuin innovaatioiden ja tekniikan kehityksen näkökulmasta on kasvanut.
Viime vuonna alkaneen dokumentointiprojektin lähtökohta on vuonna 2015 Tekniikan museon vastaanottama kokoelmalahjoitus, joka sisältää yhdeksänkymmentä Nokian valmistamaa modeemia viiden vuosikymmenen ajalta.
Kaikki alkoi Nokian datasiirto-osastolla pitkään työskennelleen työntekijän ottaessa yhteyttä museoon. Hänen toiveenaan oli taata työyhteisön usean vuosikymmenen aikana keräämän kokoelman säilyminen myös tulevaisuudessa.
Suomalaista tekniikan ja teknologian alaa tallentavan Tekniikan museon näkökulmasta lahjoitustarjous oli merkittävä ja mielenkiintoinen. Se on selkeä kokonaisuus, joka edustaa hyvin tunnetun ja merkittävän suomalaisyrityksen yhtä tuotelinjaa.
Oman työn tallentaminen loi pohjan kokoelmalle
Lahjoitetut laitteet on valmistettu 1960 – 2010-lukujen välillä ja Nokian Datasiirto-osaston henkilökunta oli koonnut lahjoitettavat laitteet osaston toimintavuosien aikana. Laitteet olivat siirtyneet
henkilökunnan mukana toimipisteiden välillä ja todistaneet erilaisia muutoksia yrityksen toiminnassa.
Kokoelma museoitiin virallisesti vasta lahjoituksen myötä vuonna 2015, mutta tietyllä tavalla se on ollut oma museokokoelmansa jo kulkiessaan Datasiirto-osaston henkilökunnan mukana. Viimeisimpänä, ennen päätymistään Tekniikan museolle, kokoelma oli Nokian spin-off yrityksen, DNWP Dedicated Network Partners Oy:n hallussa.
Nokian Datasiirto-osaston työntekijät ovat olleet aivan alusta alkaen tärkeässä roolissa kokoelman museoinnissa. Tallentaessaan omaa työtään henkilökunta on luonut pohjan kokoelmalle, joka on nyt entisestään täydentynyt haastatellen kerätyillä lisätiedoilla.
Mitä on datasiirto?
Datasiirto tarkoittaa tiedon siirtämistä tietoverkossa. Modeemi puolestaan on laite jonka avulla tätä tietoa voidaan siirtää, se on tiedonsiirron työntekijä.
Modeemi laitteena on nykyisin monille tuttu, koska sellainen löytyy useimmilta kotoa tai työpaikalta. Modeemeja itsessään on ollut käytössä kuitenkin jo pidempään kuin tavallinen kuluttaja on tietokoneellaan tai kännykällään surffaillut verkossa.
Nokian ensimmäiset modeemit tehtiin jo 1960-luvulla ja ne oli suunnattu pääosin muuhun kuin kuluttajakäyttöön.
Tähän aikaan tavanomainen Nokian modeemin hyödyntäjä saattoi olla esimerkiksi pankki.
Datasiirtolaitteita kehittäneiden tarinat tallentuivat museon kokoelmiin
Laitteista saatiin jonkin verran lisätietoja kokoelmalahjoituksen yhteydessä, mutta Tekniikan museon kokoelmatiimi halusi syventää ja lisätä tallennettavaa tietoa yhteistyössä datasiirron ammattilaisten kanssa. Museolla päätettiin järjestää haastatteluja Nokian entisille ja nykyisille työntekijöille, jotta he voisivat kertoa työkokemuksistaan laitteiden parissa ja tarkentaa lahjoituksen yhteydessä saatuja tietoja.
Erilaisia tapoja toteuttaa haastattelut harkittiin ja lopulta päädyttiin melko vapaamuotoisiin haastatteluihin kokoelmaesineiden äärellä. Modeemikokonaisuus itsessään sai toimia keskustelun avauksena ja avustajana.
Tekniikan museo halusi tarjota mahdollisimman monelle mahdollisuuden kertoa oman kokemuksensa ja muistonsa laitteisiin liittyvästä työstä. Tällä tavoin on saatu tallennettua monipuolista tietoa modeemeihin liittyen. Osa haastateltavista keskittyi hyvin teknisiin seikkoihin, toiset kertoivat enemmän henkilökohtaisista uramuistoistaan.
Haastateltavat valittiin kokoelman lahjoitusvaiheessa syntyneiden kontaktien avulla. Projektin edetessä haastateltavat ovat lisäksi itse ehdottaneet henkilöitä, joita heidän mielestään olisi hyvä haastatella. Osallistuneita yhdistää paitsi pitkä ura ja keskeinen rooli Nokian datasiirrossa myös insinööriopinnot. Haastatteluissa on keskitytty erityisesti tuotekehityksen ja markkinoinnin näkökulmiin.
Tapa jolla datasiirron asaintuntijoiden kanssa on tehty yhteistyötä, on ollut varsin mutkaton. Laitteiden parissa työskennelleitä insinöörejä on kutsuttu museolle kertomaan omista kokemuksistaan ja muistoistaan laitteisiin liittyen. Tätä varten modeemikokoelma on ollut fyysisesti paikalla haastattelutilanteissa, keventämässä tunnelmaa ja helpottamassa muistelua.
Kokoelman arvo ja merkitys kasvaa tiedon lisääntyessä
Haastatteluja suunnittelemassa ja toteuttamassa ollut Tekniikan museon tutkija Emilia Västi pohtii kokoelman merkitystä museolle ja museon käyttäjille seuraavasti: Kokoelman merkitystä olemme pohtineet kokoelmaa koskevassa yhteenvedossa, jota työstetään haastattelutallenteiden pohjalta. Kirjoitustyö on vielä kesken, mutta voidaan jo todeta, että museolle, jonka keskeinen tehtävä on teknologiaperinnön tallentaminen, tämänkaltainen kattava otos tunnetun ja keskeisen suomalaisen teknologiayrityksen tuotantoa on arvokas. Kokoelman arvoa lisää merkittävästi se, että olemme saaneet projektin myötä talteen monipuolista kontekstitietoa kokoelmaesineisiin liittyen.
Dokumentointiprojekti on herättänyt kiinnostusta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tutkija Emilia Västi esitteli aihetta kansainvälisen museoliiton ICOMin dokumentointiin keskittyvän komitean CIDOCin konferenssissa Kreetalla viime syksynä. Esitykseen liittyvä artikkeli ”Documenting Heritage of Nokia – From Discussions to Catalogue” julkaistiin alkuvuodesta kansainvälisessä Heritage-verkkojulkaisussa.
Seuraavaksi projektissa syvennytään jälkitöihin eli kootun haastattelumateriaalin pohjalta tehtävään yhteenvetoon. Tarkoitus on myös julkaista osa modeemikokoelman luettelointitiedoista Finna-hakupalvelussa.
Nokian Datasiirto -kokoelmaa on dokumentointia osana Tulevaisuuden kokoelmat hanketta. Hankkeen tarkoitus on parantaa tietoa Tekniikan museon nykyisistä kokoelmista tekniikan alan yritysten ja yhteisöjen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Samalla hankkeessa pohditaan kokoelmien kartuttamisen toimintatapoja ja etsitään keinoja niiden parantamiseen.
Laura
