Voiko museossa innovoida? Voiko vanha inspiroida uutta? Entä mitä opiskelijat voivat antaa museoille ja toisinpäin? Näitä teemoja lähdettiin selvittämään Tekniikan museolla järjestetyllä puoli vuotta kestäneellä innovaatioleirillä, joka oli osa Museot innovaatioalustoina hanketta.
Voiko museossa innovoida? Voiko vanha inspiroida uutta? Entä mitä opiskelijat voivat antaa museoille ja toisinpäin? Näitä teemoja lähdettiin selvittämään Tekniikan museolla järjestetyllä puoli vuotta kestäneellä innovaatioleirillä, joka oli osa Museot innovaatioalustoina hanketta. 4.2.2019 avautui leirin myötä syntynyt Kokeiluketjuja – Museot innovaatioiden alustana -näyttely, jossa opiskelijoiden ääni ja kokemukset innovoinnista pääsevät esiin ja huomion keskiössä on varsinainen innovaatioprosessi.
Museot innovaatioalustoina -hankkeen tavoitteena on löytää museoympäristölle uusia käyttömahdollisuuksia, rakentaa yhteistyöverkostoja korkeakoulu-, kasvatus- ja yrittäjyystoimijoiden välillä ja ennen kaikkea kehittää nuorten innovaatio-osaamista, yhteiskunnallista toimijuutta sekä työelämätaitoja. Tekniikan museon lisäksi hanketta toteutetaan myös Turun Aboa Vetus & Ars Novassa ja yhteistyökumpaneina toimivat Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak sekä Nuori yrittäjyys.
Hankkeen toiseen vaiheeseen kuuluvalla innovaatioleirillä opeteltiin uusia tapoja ajatella hyödyntäen museoympäristöä inspiraation lähteenä ja perehdyttiin mm. tuotekehittelyn vaiheisiin, rahoitukseen sekä markkinointiin. Ryhmissä työskennelleiden opiskelijoiden apuna toimivat leirin valmentajat, museohenkilökunta ja eri alojen luennoivat asiantuntijat.
Edellisessä hankkeeseen liittyvässä bloggauksessani ”Innovointia ja ajatushautomoita Tekniikan museolla”, esittelin keväällä Tekniikan museossa järjestettyjä ajatushautomoita ja niiden tuloksia. Ajatushautomoissa kokeiltiin erilaisia innovaatioharjoitteita ja kuultiin puheenvuoroja erilaisista tulevaisuuteen ja innovaatioihin liittyneistä aihepiireistä kuten megatrendeistä, robotiikasta ja tulevaisuudennäkymistä.
Tulokset kokeilusta olivat lupaavia ja innostavia, joten osia ajatushautomo työskentelystä otettiin käyttöön myös varsinaisella innovaatioleirillä, joka pohjautuu Nuoren Yrittäjyyden Let`s innovate kurssipohjaan. Nuoren yrittäjyyden oppimispolkua siis muokattiin hieman tuoden museosisältöjä mukaan oppimisen ja inspiraation tueksi.
Leiri alkoi lokakuussa rankalla, mutta sykähdyttävällä 12 tunnin aloituskerralla, jolla luova prosessi ja ryhmäytyminen saatiin käyntiin tehokkaasti. Opiskelijat olivat aluksi jännittyneitä kurssin työmäärästä ja prosessista, joka pakottaa hyppäämään rohkeasti tuntemattomaan ja luottamaan silti itseensä sekä ryhmäajattelun voimaan. Pian riemastus ja uuden innovointi heräsivät ja ideat lentelivät. Ensimmäistä puolen vuorokauden puristusta, kuten muitakin kerran viikossa järjestettyjä lyhyempiä kurssikertoja, kevensi virikkeitä antava ja avara museoympäristö näyttelytiloineen.
Ensimmäisellä kerralla museoympäristö tehtiin opiskelijoille tutuksi Museoliiton Pauliina Kinasen museoiden nykyhetkeen ja trendeihin paneutuvan luennon, museolehtorin vetämän innovaatio-opastuksen sekä escape room -henkisen seikkailupolun myötä. Eric Tigerstedt -aiheisella seikkailupolulla ratkottiin ryhmätyönä arvoituksia ja pulmia näyttelytiloista löytyneiden vihjeiden ja materiaalien avulla. Nuoret saatiin heti innostumaan museoympäristöstä ja keventävät, mutta opittaviin aihepiireihin sopivat ”museovinksautukset” toimivat suurena apuna tässä.
Syksyn seuraavina leirikertoina paneuduttiin kohderyhmäajatteluun, varsinaiseen innovointiin ja markkinointiin erityisesti pitchaukseen keskittyen. Opiskelijat pääsivät opettamaan toisilleen uusia markkoinintimenetelmiä. He myös auttoivat toisiaan innovaatioiden hiomisessa antamalla toisilleen rakentavaa kritiikkiä. Orientoivissa museovinksautuksissa opiskelijat saivat tehtävikseen mm. personoida valitsemansa museoesine ja miettiä luodun persoonan tarpeita ja ostokäyttäytymistä sekä tehdä näyttelyesineestä tai -tilasta meemi ja jakaa sitä somessa.
Kevään leirikerroilla paneuduttiin palvelumuotoiluun, joukkoistamiseen ja rahoitusmahdollisuuksiin erilaisten asiantuntijapuheenvuorojen myötä. Kurssilaisille kävivät puhumassa mm. Pauliina Seppälä joukkorahoitusyhtiö Mesenaatista, Maiju Kinnunen palvelumuotoiluyritys Goforelta ja joukkoistamisen asiantuntija Jaakko Blomberg sekä lukuisia muita inspiroivia oman alansa huippuammattilaisia, joilta opiskelijat saivat vinkkejä oman tuotteensa eteenpäin viemiseen.
Kevään ajan leiriläiset muokkasivat ja hioivat vielä lopulliseen muotoonsa innovaatioitaan, joita esiteltiin Kokeiluketjuja-näyttelyn avajaisissa kohderyhmäläisille. Suurin osa opiskelijoista koki leirin ja innovaatioprosessin rankaksi, mutta antoisaksi kokemukseksi.
Mitä opiskelijat sitten innovoivat museoympäristöstä inspiroituneina? Opiskelijoiden Tekniikan museolla kehittämät palvelut olivat kehitetty ratkaisuiksi ryhmien valitsemiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen, yksinäisyyteen ja nuorten syrjäytymiseen. Innovaatioleirillä kehitettiin Extempore -seuranhakusovellus kaverillisen seuran hankkimiseen nopeasti muuttuvissa tilanteissa, Pelastusrengas – internetsivusto, joka tarjoaa käytännön vinkkejä ilmastonmuutoksen estämiseksi tavalliselle kuluttajalle, matkailupalveluja kokoava Lähimatkailuhaaste sekä itsenäistymisen kynnyksellä oleville nuorille tarkoitettu Teiniyspakkaus.
Oli mielenkiintoista seurata vierestä kuinka Turun Aboa & Vetus Ars Novan samanaikaisen leirin opiskelutaustoiltaan vaihtelevampi ja määrältään suurempi ryhmä sai kulttuurihistoriaa ja nykytaidetta sisältävässä museossa hyvin erityyppisiä innovaatioita aikaan verrattuna Tekniikan museoon. Samaan aikaan kun Turussa kehitettiin useita kulttuuri- ja museopalveluita, keskityttiin Helsingin leireillä pitkälti kehittämään sovellus- tai nettisivupohjaisia innovaatioita.
Hiljalleen kehittyneisiin innovaatioihin ja niiden kehittelyprosessiin voit tutustua Tekniikan museossa Kokeilu ketjuja -näyttelyssä, joka on avoinna vuoden 2019 loppuun asti. Turussa opiskelijoiden demonäyttely on avoinna Aboa Vetus & Ars Nova Omatilassa 10.3.2019 asti.
Hanke etenee keväällä kolmanteen vaiheeseensa, jossa alamme pohtia kokemustemme pohjalta toimintamalleja myös muille nuorten kanssa toimiville tahoille ja museoille käytettäväksi. Hankkeesta työstetään sähköinen työkirja ja museoalalle järjestetään koulutuksia innovaatiokasvatukseen ja nuorten osallistamiseen liittyen.
Opiskelijat sekä hankkeen toteuttajat joutuivat asennoitumaan intensiivisellä innovaatioleirillä aivan uudella tavalla työntekoon, umpikujiin ja suunnitelmien muutoksiin. Toisaalta myös onnistumisia, oivalluksia ja vastoinkäymisten jälkeistä voimaantumista koettiin yhtälailla leirin aikana. Puolen vuoden leirirupeama siis noudatti aikalailla yleistä innovaatioprosessin henkistä kaavaa turhautumisineen ja innostumisineen!
Opiskelijat kokivat saaneensa kurssista paljon työkaluja tulevaisuuden työelämään sekä itseluottamusta innovointiprosesseihin. Museo koettiin työtaakkaa keventävänä, raikkaana, avarana ja inspiroivana työtilana, jossa ”museon seinät eivät pysäytä ajatuksen kulkua”. Opiskelijat toivoivat jopa, että muitakin korkeakoulukursseja voitaisiin siirtää museoympäristöihin toteutettavaksi.
Leirin ohjelmaan sisältyneet ja teemoihin orientoivat museovinksautukset nähtiin virkistävinä ja ryhmähenkeä nostavina hengähdystaukoina luovassa prosessissa. Olisimme valmentajien ja opiskelijoiden puolesta halunneet sisällyttää prosessiin enemmän ja monipuolisemmin museosisältöjä, jolloin museon rooli innovaatioalustana olisi ollut vieläkin suurempi ja vaikuttavampi. Aikaresurssien kuitenkin ollessa rajalliset toivomme, että muut jatkavat kokeiluja museoympäristöissä innovaatioiden, opiskelu- ja yritysyhteistyön sekä museoiden raja-pinnoissa!
Lisätietoa Museot innovaatioalustoina – hankkeesta.
Vanessa Kairulahti, hankesuunnittelija
