Museoinno -hankkeen oppeja

Aboa Vetus & Ars Novan koordinoima Museot innovaatioalustoina -hanke, jota olemme kahden vuoden ajan toteuttaneet yhteistyössä Nuori Yrittäjyys ry:n ja Humakin kanssa, alkaa lähestyä loppuaan. Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia tapoja käyttää museota alustana innovoinnille ja yhteiskunnalliselle keskustelulle, sekä kehittää  korkeakouluopiskelijoiden innovaatiokoulutusta ja työelämätaitoja

Hankkeen aluksi molemmissa museoissa järjestettiin kaksi ajatushautomoa, joissa kutsutut puhujat nostivat esiin erilaisia yhteiskunnallisia haasteita. Samalla pohdittiin museon roolia yhteiskunnallisen keskustelun mahdollistajana. Hanke jatkui museoissa innovaatiokursseilla, joissa Humakin opiskelijat läpikävivät innovaatioprosessin ja kehittivät omia ratkaisujaan erilaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. 

Ajatushautomoissa näyttelyä ja esillä olevaa tekniikkaa fiilisteltiin muun muassa tanssillisten harjoitusten avulla.
Ajatushautomoissa näyttelyä ja esillä olevaa tekniikkaa fiilisteltiin muun muassa tanssillisten harjoitusten avulla.

Hankkeen loppuvaiheessa hankkeessa kehitettyjä innovaatiomenetelmiä jalkautettiin laajemmalle yleisölle koulutuksissa sekä lanseeraamalla innovaatiokurssien rungon ja harjoitteiden pohjalta toteutettu työkirja, jossa kulttuuriperintöä ja taidetta tarkastellaan lähtökohtana ideoinnille ja ongelmanratkaisulle

Innovaatiot museossa?

Innovaatiokasvatushanke on Tekniikan museolle ajatuksena luonteva, sillä museo on täynnä teknisiä innovaatioita ja niiden tarinoita. Tekniikan alan esineet tuovat näkyviin elinympäristömme ja yhteiskuntamme hurjan ja nopean muutoksen ja kehityksen – mutta myös kehitystyön epäonnistumiset ja harhapolut. Näyttelystä voi löytää esimerkkejä innovaatioprosesseista ja innovaatioketjuista: uusi keksintö harvoin syntyy tyhjästä, vaan rakentuu aiempien ideoiden, kokeiluiden, tekniikoiden ja menetelmien varaan. Menneisyyden tekniikan ja nykypäivän tekniikan esineistöä tutkimalla ja sitä ympäröivään yhteiskuntaan peilaamalla voidaan ehkä löytää jopa tulevaisuuteen ulottuvia jatkumoita!   

Nykyisin sähköauto ei ole utopiaa - 1980-luvun prototyyppi sen sijaan ei vielä tehoiltaa riittänyt liikenteeseen.
Nykyisin sähköauto ei ole utopiaa – 1980-luvun prototyyppi sen sijaan ei vielä tehoiltaa riittänyt liikenteeseen.

Innovaatiokeskeisestä aihepiiristä johtuen Tekniikan museossa on pitkät perinteet innovaatiokasvatuksessa. OKM:n rahoittama InnoApaja-hanke toimi museossa 2006-2011 ja sen innovointiperintöä tietyiltä osin jatkoi myös Pienten paja -hanke 2012-2015. Innovaatioprosessia on museolla pyöritelty palveluiden rakenteissa, tutkittu työpajoissa, kokeiltu opettajankoulutuksissa ja sorvattu innovaatiopeleiksi; lapset ovat etsineet näyttelyissä ja työpajoissa sisäistä keksijäänsä ja innovaatioharjoituksia ja menetelmiä on sovellettu osana seminaareja ja erilaisia fasilitointia vaativia keskustelu- ja työpajatilanteita. 

Mitä Museoinno-hankkeesta jäi käteen?

Ajatuksellisesti tai menetelmällisesti Museoinno-hanke ei museon aiemmasta innovaatiotaustasta johtuen varsinaisesti tuonut yllätyksiä: uutta ja kiinnostavaa oli kuitenkin päästä seuraamaan NY:n kurssimallin mukaan strukturoitua, tavoitteellista innovaatiokasvatustoimintaa, opiskelijoiden innovointia ja innovaatioprosessin eroja kahden täysin erilaisen museon toimintaympäristöissä. 

Tekniikan museo oli innovoinnille sisällöiltään ehkä ennalta-arvattavampi verrattuna Aboa Vetus & Ars Novan arkeologiseen ja taideaineistoon: museosisällöt myös selvästi ohjasivat opiskelijoiden innovaatioita omiin suuntiinsa. Tekniikan museossa ideoidut innovaatiot olivat tekniikka- ja sovelluskeskeisiä: Aboa Vetuksen miljöö puolestaan inspiroi palveluinnovaatioihin. 

Kokeiluketjuja -näyttelyssä ovat esillä opiskelijoiden Tekniikan museon kurssilla kehittämät innovaatiot.
Kokeiluketjuja -näyttelyssä ovat esillä opiskelijoiden Tekniikan museon kurssilla kehittämät innovaatiot.

Tekniikan museon aiemmat innovointiin linkittyneet hankkeet ovat olleet selvästi pienille lapsille ja peruskouluikäisille suunnattuja. Museoinno-hankkeen myötä pääsimme kokeilemaan innovaatiotyöskentelyä korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden kipuilu, ahaa-elämykset ja oppimisprosessi nopeatahtisen kurssin puitteissa oli myös museon näkökulmasta mielenkiintoista seurattavaa – ja opiskelijoiden työelämävalmiuksien kannalta taatusti kehittävää. Sopivan rahoituksen ja riittävien henkilöresurssien järjestyessä vastaavaa kurssimuotoista toimintaa olisi järkevää toteuttaa museotiloissa vastaisuudessakin. 

Ilahduttavia olivat myös innovaatiokursseille osallistuneiden opiskelijoiden kokemukset museosta kurssimiljöönä: opiskelijoiden mukaan museossa työskentely herätti mielikuvituksen ja luovuuden, laajensi ajattelua, rauhoitti ja antoi tilaa vuorovaikutukselle. Museossa siis on katto on korkealla ja seinät leveällä ajatuksen lentää! 

Ota idea esineestä -työpajoissa voidaan ideoda vaikkapa kohderyhmiä ja palvelutuotteita esineiden pohjalta.
Ota idea esineestä -työpajoissa voidaan ideoda vaikkapa kohderyhmiä ja palvelutuotteita esineiden pohjalta.

Yleisellä tasolla voisi kuvitella, että innovaatiomenetelmien soveltaminen museoiden palveluissa ja ajattelussa laajemminkin ei olisi huono ajatus. Museoinno-hankkeen myötä olemme kokeilleet mm. palaverin aloittamista “Ota idea esineestä” -harjoitteiden avulla ja soveltaneet innovointitehtäviä menestyksellisesti myös rekrytointihaastatteluissa. Inspiraatiomateriaalina museon yleisötyössä jää varmasti myös käyttöön hankkeessa tuotettu Kehitä ja kehity museossa! -työkirja, jonka menetelmäosiosta löytyy kiinnostuneille konkreettista apuvälineistöä innovaatioajattelun harjoitteluun. 

Marianna