Tekniikan museosta on osallistuttu jo useampaan eurooppalaisten tiedekeskusten ja -museoiden verkoston ECSITEn konferenssiin.
Kansainväliset konferenssit ovat Tekniikan museolle tärkeä tapa verkostoitua, oppia uutta ja jakaa omia kokomuksia. Ecsite on tärkeimmistä verkostoista, sillä vuosittaiseen konferenssiin kokoontuu satoja eurooppalaisten tiedekeskusten ja -museoiden ihmisiä keskustelemaan, oppimaan ja jakamaan ajankohtaisten teemojen äärelle. Suomesta konferenssiin osallistutaan varsinkin tiedekeskuksista, myös tiedeviestinnän tutkijoita konferenssissa on näkynyt.
Tekniikan museosta on osallistuttu jo useampaan eurooppalaisten tiedekeskusten ja -museoiden verkoston ECSITEn konferenssiin. Vuonna 2019 Suomen ja Tanskan tekniikan museot ideovat ohjelmistoonkin päätyneen session ja sessiossa oli puheenvuoro tänäkin vuonna. Ecsiten sessiot eivät ole koskaan yhden museon tai tiedekeskuksen juttu mikä vaatii aktiviisuutta erityisesti verkostoitumisessa ja muiden maiden museoiden ja tiedekeskusten toiminnan tuntemista. Tästä seuraa se, että se konferenssi ja konferenssiverkostoituminen tavallaan alkaa jo hyvissä ajoin ennen konferenssia, esitelmäkutsun aikaan.
Tänä vuonna lähes 1000 osallistujaa kokoontui kolmeksi päiväksi Saksan Heilbronniin, ensimmäiseen koronasulkujen ja rajoitusten jälkeiseen lähikonferenssiin. Tekniikan museosta oltiin liikkeellä kolmen hengen voimin, kiitos Erasmus+ apurahan. Kaikilla kiinnostuksen kohteet olivat omista työtehtävistä yms. riippuen erilasia ja näin isossa konferenssissa voikin valita hyvin monenlaisia polkuja osallistumatta samoihin sessioihin kollegan kanssa. Tauoilla ja lounaalla tai iltariennoissa sitten päivitettiin mitä on nähty ja kuultu.
DEI eli moninaisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio konferenssissa
Oma kiinnostus oli tänä vuonna, meidän “oman” session lisäksi DEI eli diversity, equity, inclusion -teemoissa ja osallistuinpa päivän mittaiseen DEI-workshoppiin ennen konferenssia . Ja miten antoisa päivä se olikin. Suomessakin nämä DEI-teemat ovat vihdoin alkaneet nousta framille, itselle oli esimerkiksi hyvin antoisa Museoviraston Kenen kulttuuriperintö -seminaari 2021 marraskuussa (linkit seminaarin Youtube-tallenteisiin blogauksen lopussa). Syksyn aikana jaan tietojani erilaisista DEI-työkaluista ja kokemuksia niiden käytöstä museon blogissa. Ecsiten Diversci-ryhmä on ansiokkaasti koonnut työkaluja ja käyttökokemuksia jo usean vuoden ajan. Itselle päivästä jäi hyvä fiilis: viitisenkymmentä aiheesta kiinnostunnutta ihmistä, paljon omien (hyvien) kokemusten jakamista ja halua tehdä vielä enemmän ja/tai paremmin. Selväksi myös kävi se, että yhdenvertaisuus, moninaisuus ja inkluusio ei oikeastaan koskaan tule valmiiksi vaan vaatii jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä.
Yhdenvertaisuus-teemaa oli konferenssissakin esillä ja muun muassa Tiedekeskusverkoston Kirsi Pulkkinen esitteli tiedekeskusverkoston kokemuksia yhdenvertaisuuskompassin (Equity compass) käytöstä. Kati Tyystjärvi taas jakoi konkreettisia tekoja mihin Heurekassa on ryhdytty yhdenvertaisuuden parantamiseksi.
Communicating scientific uncertainty
Viimeisenä konferenssipäivänä aina jännittää tuleeko sessioon ketään. Konferenssipäivät ja illat kun ovat pitkiä. Mutta ilahdutti kovasti, kun klo 12 alkavaan Communicating Scientific Certainty -sessioon tuli väkeä, paljon, oltiin lauantain 12-13.15 ajankohdan suosituin session seitsemän muun joukossa. Väkeä oli liikaakin workshop-formaattia ajatellen – teema kiinnosti ja se oli kiva.
Tekniikan museon alustuspuheenvuorossa jaoin kokemuksiamme jo useamman vuoden takaisesta Etäunelmia-viestintänäyttelystämme. Taustoista ja näyttelyn tekemisesta ja suhteesta tutkimukseen kirjoitti silloinen tutkijamme Jari Kettunen hyvän artikkelin Tekniikan Waiheita -lehteen. Perinteinen tapa kertoa esimerkiksi viestintäteknologian kehittymisestä on tekniikan sukupolvien mukaan etenevä kehityskertomus, mutta jonka nykyaikainen tekniikan historian tutkimus on haastanut. Tekniikan kehittyminen on moninaisempi ja monien samanaikaisten kehityskulkujen historiaa. Ja vaikka nykyisyydestä käsin historia saattaa näyttää itsestään selvältä kehitysaskeleiden sarjalta, ei se ole kehityksen aikaa elettäessä: epävarmuutta, sumeita suuntia, katkenneita polkuja on tekniikan historiakin täynnä. Tämä epävarmuus luo myös tilaa toimijuudelle. Ei vain tekniikan kehittäjien ja tutkijoiden vaan kuluttajien, käyttäjien, yhteiskunnan.
Session muut puhujat olivat Catherine Oualian (trainer, Ecole de la Médiation, Universcience) ja Lorenz Kampschulte (Head of Education Deusches Museum), sessiota moderoi Eckhard Wallis Deutsches Museumista.
Ecsite-konferenssiin osallistuminen tapahtui Erasmus+ akkreditoinnin turvin Liikkuvuus-apurahalla, joka mahdollistaa osaamisen kehittämistä kansainvälisesti strategisesti ja pitkäaikaisesti.
Jutun linkkivinkit koottuna:
DEI-workshopin ohjelma ja puhujat https://www.ecsite.eu/conference/programme/dive-equity-diversity-inclusion
Museoviraston Kenen kulttuuriperintö I ja II päivä: https://www.youtube.com/watch?v=gItOkVKMk2k ja https://www.youtube.com/watch?v=rq8LxmSAwic
Yhdenvertaisuuskompassista lisää: http://yestem.org/wp-content/uploads/2020/10/EQUITY-COMPASS-YESTEM-INSIGHT.pdf
Jari Kettusen artikkeli Tekniikan Waiheita -lehdessä: https://journal.fi/tekniikanwaiheita/article/view/82311)
Ecsite-konferenssista raportoi yhteisömanageri Riina Linna
