Tekniikan museo järjesti yhteistyössä Uuden tanssin keskus Zodiakin kanssa loka-joulukuussa tusinan Koneellista -tanssi-ja liiketyöpajoja. Työpajat toteutettiin Tekniikan maa -näyttelyn tiloissa ja inspiraationa liikkeelle toimivat näyttelyesineet, näyttelyn projisoinnit, äänimaisemat ja toiminnalliset kohteet.
Työpajojen avulla haluttiin antaa kävijöille uudenlainen elämys tekniikasta ja herättää ajatuksia siitä, millainen on kävijän suhde teknologiaan ja kuinka museossa paikoilleen jähmettyneet koneet saadaan liikkeelle mielikuvituksen ja tanssin keinoin.
Hankkeen aikana järjestettiin kolme yleisölle avointa työpajaa ja yhdeksän ennalta varatuille ryhmille suunnattua pajaa. Pajat olivat osallistujille maksuttomia. Yleisöpajoihin osallistui yhteensä tusinan verran tanssijoita, ennalta varattuihin taas noin 35. Ennalta varautuille ryhmille tarjotut pajat oli suunnattu erityisluokille ja autismin kirjon lapsille ja nuorille.
Tilankäytöllisistä syistä ryhmäkoot jouduttiin rajaamaan 12 henkilöön/paja, mikä vaikutti osallistujamääriin: luokkia jouduttiin rajaamaan puoliksi ja osa tarjotuista pajoista jäi tämän seurauksena valitettavasti toteutumatta. Saattaa olla, että Tekniikan museon yleisöpohjalle tanssin metodit myös tuntuivat vierailta: yleisöpajoihinkin olisi mahtunut enemmän osallistujia!
Työpajaan osallistuneet olivat kuitenkin poikkeuksetta erittäin tyytyväisiä:
”Mielenkiintoinen ja innovatiivinen tapa tutustua museoon!”
”Konkretisoi tekemisen kautta eri tekniikan prosesseja. Kivaa!”
”Hauskasti toteutettu kierros ja liikevalinnat! Onnistunut vuorovaikutus ryhmässä!”
”Kiitos mahtavasta ideasta! Oli tosi kivaa, ja näyttely avautui aivan uudella tavalla!”
”Loistava idea! Liike elävöittää esinettä.”
Myös itselleni tanssityöpajaan osallistuminen oli ehdottoman positiivinen kokemus. Museolehtorina näyttelyä on tottunut katsomaan museolehtorin vinkkelistä: mitä haluamme nostaa juuri tästä teemasta esiin, mikä on esineen konteksti ja mitkä kävijän intressit, mitkä teemat ehkä kiinnittyvät OPSiin ja miten, mitä menetelmiä käytämme näyttelyn sanoman ymmärrettäväksi tekemiseen eri ikäryhmille.. Tanssin alan ammattilainen taas näkee näyttelyesineet, projisoinnit ja toiminnalliset kohteet eri tavoin: muotoina, liikkeenä ja lähtökohtina kehollisille harjoituksille.
Oman työn kannalta onkin äärimmäisen tärkeää päästä katsomaan itselle muka läpikotaisen tuttuja esineitä täysin vieraasta näkökulmasta. Jo yhdellä kierroksella mukanaolosta sain useita uusia ideoita omaan toimintaan: eskariopastukseen siirtyi heti paljon uusia toiminnallisia ideoita ja onpa museolla sittemmin vedetty vedensuodatusprosessin inspiroimaa taukojumppaa niin omalle väelle kuin yhteistyökumppanin edustajille…
Tanssityöpajat toivottavasti jatkavat elämäänsä tavalla tai toisella: alustavasti olemme jo kaavailleet pajaa osaksi innovaatiokasvatushankkeen ajatushautomoa ja olemmepa heittäneet ilmaan ajatuksen jatkohankkeesta, jossa yhdistyisivät ns. perinteisempi tiedollinen museo-opastus ja kehollinen, tanssillinen ilmaisu. Ei siis muuta kuin sopivaa rahoitusta etsiskelemään!
Koneellista-tanssityöpajat olivat osa Tekniikan museon Tekniikan maa-näyttelyhanketta ja sen kautta Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Työpajat rahoitti Taiteen edistämiskeskus ja ohjasi tanssinopettaja ja tanssitaiteilija Anni Puuperä.
Marianna
