Daniel Johannes Wadén oli sähkö- ja puhelinalojen uranuurtajia Suomessa. Hän aisti hyvissä ajoin teknologian kehityksen tuulia ja oli eturivissä tuomassa uusia keksintöjä kuten sähkövalaistusta ja puhelinta Suomeen 1800-luvun lopulla.
Daniel Johannes Wadén (1850–1930) oli sähkö- ja puhelinalojen uranuurtajia Suomessa. Hän aisti hyvissä ajoin teknologian kehityksen tuulia ja oli eturivissä tuomassa uusia keksintöjä kuten sähkövalaistusta ja puhelinta Suomeen 1800-luvun lopulla. Häntä voi pitää nykyisten Helen Oy:n ja Elisa Oyj:n perustajaisänä, joka oli rakentamassa Suomen kaukopuhelinverkkoa ja oli myös maan suurimpia sähköurakoitsijoita. Tekniikan museon tutkija Laura Salervo tutustui Wadénin perintöön ja sen näkymiseen Tekniikan museon kokoelmissa.
Wadén ymmärsi sähkötekniikkaa ja osasi soveltaa sitä. Hän oli yrittäjä, joka oli mukana monessa ja kilpaili usealla eri alalla liike-elämässä. Kilpailu oli välillä kovaa, ja myös valtiovallan kanssa sai taistella saadakseen tarvittavat luvat toiminnalle. Tekniikan alat, joilla Wadén toimi, muuttivat suuresti hänen elinaikanaan ihmisten elämää, kun saatiin sähkövalot valaisemaan ihmisten arkea ja puhelimet mullistivat ihmisten välisen kommunikaation.
Alexander Graham Bell sai yhdysvaltalaisen puhelinpatentin vuonna 1876, jonka jälkeen tiedot puhelimesta levisivät maailmalle. Jo tätä seuraavan vuoden 1877 lopussa Wadén alkoi mainostaa lehdissä myyvänsä puhelimia. Lennätinlaitoksessa työskennellyt Wadén perusti Dan. Joh. Wadéns Elektriska Affär sähköliikkeen. Yritys teki valaistusurakoita sekä rakensi puhelinverkkoja. Wadénia onkin kutsuttu Suomen puhelintoiminnan isäksi. Yritys myös valmisti oman puhelinmalliston mukaisia puhelimia.
Kaiken kaikkiaan Dan. Joh. Wadéns Elektriska Affär valmisti noin 2500 puhelinta. Omien puhelimien lisäksi yritys toi maahan ja myi muiden valmistajien puhelimia kuten L.M. Ericssonin ja Elektrisk Bureaun puhelimia.
Vuonna 1882 Wadén sai puhelinlaitoksen toimiluvan ja alkoi rakentamaan ensimmäistä puhelinkeskusta Helsinkiin. Hän perusti Helsingin Puhelinyhdistyksen, joka on Elisa Oyj:n edeltäjä. Hän oli myös luomassa kaukopuhelinliikennettä erityisesti Etelä-Suomen kaupunkien välisen puhelinyhtiön kautta. Wadénin yrityksellä oli toki kilpailijoita. Hänen yrityksensä rakensi puhelinverkkoja Helsinkiin ja muualle Suomeen kuten Vaasaan, Viipuriin, Kotkaan ja Kuopioon. Useassa muussa kaupungissa sitten taas oli kilpailijoiden puhelinverkot kuten Tampereella ja Oulussa.
Yksi ensimmäisiä Tekniikan museolle lahjoitettuja kokoelmia on Gunnar Andersson kokoelma, joka tuli museolle vuosina 1970-71. Andersson (1888–1975) oli professori, joka oli kerännyt itselleen yksityiskokoelman. Tekniikan museolle lahjoitettu kokoelma on otos tästä yksityiskokoelmasta ja sisältää esineitä radioista valokuvakoneisiin ja erilaisista moottoreista gramofoneihin.
Gunnar Andersson kokoelmasta löytyy myös Dan. Joh. Wadéns Elektriska Affärin valmistama seinään kiinnitettävä puhelin, joka on valmistettu vuonna 1890. Wadén esitteli tätä pystymalliaan Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1889 ja puhelin palkittiin siellä pronssipalkinnolla puhelimen hyvän kuuluvuuden vuoksi. Puhelin on saman muotoinen ja tyylinen kuin muut samalta ajalta peräisin olevat puhelimet, erityisesti se muistuttaa L.M. Ericssonin valmistamaa puhelinmallia. Se on LB (local battery)-puhelin, joka toimii paikallisparistoilla.
Erona muihin saman ajan puhelimiin oli Wadenin puhelimien mikrofoni. Sen suunnitteli suomalainen insinööri Thure Swartz. Mikrofoni sai patentin vuonna 1886. Sen rinnalle otettiin käyttöön 1880-luvun loppupuolella hiiliraemikrofoni. Puhelimen yläosan posliiniosan keskellä on mikrofoniaukko, johon puhuttiin. Wadénin puhelimien posliiniosa on Arabian tehtaan valmistama posliininen levy, jossa lukee “notes”. Siinä oli ajatuksena, että sen päällä voi kirjoittaa muistiinpanoja samalla kun puhuu puhelimessa.
Tekniikan museon kokoelmiin kuuluva puhelin oli museomme perusnäyttelyssä esillä pitkään, mutta pari vuotta sitten se siirrettiin lepoon näyttelystä konservaattorin suosituksesta. Esineeseen voi kuitenkin tutustua Finna-palvelun kautta. Kyseessä on hyvin kaunis ja kiinnostava esine. Näitä samanlaisia puhelimia löytyy ainakin parista muustakin Suomen museosta sekä kerääjien kokoelmista.
Erityisesti vinkkinä voisi mainita, että Elisan puhelinmuseossa voi käydä tutustumassa varhaiseen puhelintekniikkaan. Siellä on esillä näyttelyssä laaja kokoelma vanhoja puhelimia, myös Wadénin valmistamia. Jos taas kiinnostaa tutustua Wadénin elämään tarkemmin, viime vuonna julkaistiin Martti Häikiön kirjoittama Wadénin elämänkerta: Wadén. Dan. Joh. Wadén puhelimen, sähkövalaistuksen, metsästyksen ja kenneltoiminnan edelläkävijänä.
Laura Salervo, tutkija
