YLEn tekniikka talteen 2020

Minut palkattiin kiinnostavaan projektiin viime maaliskuussa. Yleisradio oli tilannut Tekniikan museolta hankkeen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa Yleisradion käytöstä poistunutta teknistä esineistöä, ja löytää esineille uusi koti Suomen museoista.

Minut palkattiin kiinnostavaan projektiin viime maaliskuussa. Yleisradio oli tilannut Tekniikan museolta hankkeen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa Yleisradion käytöstä poistunutta teknistä esineistöä, ja löytää esineille uusi koti Suomen museoista. Annoimme hankkeelle nimen: Ylen tekniikka talteen 2020.

Aloitin projektin maaliskuussa 2020 Pasilassa inventoimalla ja kuvaamalla noin 700 esinettä. Kuljetustalon varastojen hyllyt olivat täynnä mitä mielenkiintoisempia laitteita: Yleisradion vanhaa kuvauskalustoa, äänentallennus-, äänentoisto- ja äänenkäsittelylaitteita, radiolähettimiä ja -vastaanottimia, huoltolaitteita ja puhelimia.

Tiedätkö mikä on blimppi? Minä en tiennyt ennen tätä projektia. Blimppi on kameran äänisuojain, jota käytettiin vanhojen filmikameroiden kanssa peittämään niistä kuuluvaa häiritsevää ääntä. On aina mielenkiintoista päästä oppimaan uutta. Audiokaluston kanssa olin työskennellyt jo aiemminkin, mutta erityisesti vanhat filmikamerat ja niihin liittyvä esineistö olivat minulle täysin uusia tuttavuuksia. Pasilasta löytyi useita legendaarisia laitteita Arri-filmikameroista, Studer-miksereihin ja Nagra-nauhureihin vain muutamat mainitakseni.

Blimppi eli kameran äänisuojain, jota käytettiin vanhojen filmikameroiden kanssa peittämään niistä kuuluvaa häiritsevää ääntä. Musta suurehko esine, jonka etuosa on paljemaisesti taitettavissa kokoon.
Blimppi eli kameran äänisuojain. Blimppiä käytettiin vanhojen filmikameroiden kanssa peittämään niistä kuuluvaa häiritsevää ääntä. (Kuva: Laura Salervo)

Tarvitsin asiantuntijoiden apua, ja kun olin saanut esineiden perustiedot ja esinekuvat sähköiseen muotoon, aloin kerätä tietoa Yleisradion vanhoilta ja nykyisiltä työntekijöiltä. Museon näkökulmasta esineistä kiinnostavia tekee juuri niihin liittyvät tarinat sekä tiedot niiden alkuperästä, käytöstä ja historiasta. Tein haastatteluita, joissa yleläiset kertoivat eri esineiden taustoista, siitä missä esineitä oli käytetty, milloin esineet olivat olleet käytössä, ja miten niitä oli käytetty.

Haastateltavista suurin osa oli eläkeläisiä ja heillä oli takanaan pitkät työurat Yleisradiossa. Heistä vanhin oli aloittanut työskentelemään Yleisradiossa 1960-luvulla ja jäänyt eläkkeelle 2000-luvulla. Asiantuntijoilla oli ollut erilaisia työtehtäviä. He olivat työskennelleet mm. filmilaitteiden kanssa, äänitarkkailijoina, äänisuunnittelijoina, studiokameramiehinä sekä laitevarastossa. Sain heidän avullansa arvokasta tietoa, joka auttoi museoita valitsemaan esineitä kokoelmiinsa.

Yleisradion esineitä käytävällä Tampereen Mediapoliksessa. KÄytävällä näkyy erikokoisia ja värisiä esineitä käytävän seinustalla päällekkäin aseteltuina.
Yleisradion esineitä käytävällä Tampereen Mediapoliksessa (Kuva: Juha Rinne)

Seuraavaksi oli vuorossa esineiden valintaprosessi. Kesäkuun alkupuolella kävimme läpi kaiken kaikkiaan yli 700 esinettä Tekniikan museon kokoelmatiimin kokoelmapäällikkö Kirsi Ojalan ja tutkija Emilia Västin kanssa. Valitsimme esineet, jotka myöhemmin siirtyivät Tekniikan museon kokoelmiin. Tekniikan museon lisäksi Yleisradio lahjoitti esineitä muihin tekniikan ja viestinnän alaan liittyviin museoihin, mm. Mediamuseo Rupriikkiin, Salon elektroniikkamuseoon, Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin ja Radio- ja tv-museo Mastolaan.

Tutkija Laura Salervo kiinnittää lappua esineeseen Ylen tiloissa.
Tutkija Laura Salervo (Kuva: Ilmari Fabritius/Yle)

Syksyn aikana Tekniikan museolla oli Tampereella Mediapoliksessa vastaava projekti. Tampereella esineitä oli pienempi määrä, noin 250 kappaletta. Tampereen päässä työskenteli projektitutkijamme Laura Hynninen, jonka työtä ohjasin. Myös minun työni on jatkunut Yleisradiosta Tekniikan museoon lahjoitettujen esineiden parissa. Olen luetteloinut esineitä Tekniikan museon kokoelmanhallintaohjelma Akseliin. Sieltä niiden tietoja tullaan myöhemmin siirtämään julkiseen Finna-tietokantaan, josta kuka vaan voi käydä katsomassa esineiden kuvia ja tietoja.

Oman jännityksensä projektiin toi korona-aika, jonka takia mm. haastattelut jouduin tekemään etähaastatteluina. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja yhteistyö Yleisradion kanssa sujui erinomaisesti. Olenkin kiitollinen kaikesta avusta, jonka sain Yleisradion vanhoilta ja nykyisiltä työntekijöiltä projektin aikana.

Esineet muutettiin syksyllä Ylen tiloista uusiin koteihinsa ympäri Suomea.

Laura Salervo, tutkija, Tekniikan museo

Tekniikan museo inventoi vuonna 2020 Yleisradio Oy:n toimintahistoriasta kertovaa esineistöä, joka sisältää äänitekniikan, kuvaustekniikan, ohjelmansiirto- ja jakelutekniikan sekä huoltotoiminnan esineitä. Hankkeen lopputuloksena osia esineistöstä siirrettiin koordinoidusti ammatillisesti hoidettujen ja muiden toimintansa vakiinnuttaneiden erikoismuseoiden kokoelmiin. Tekniikan museo toteutti hankkeen Yleisradion Oy:n toimeksiantona.