Museoviraston Ammatillisten museoiden innovatiiviset hankkeet –avustuksen rahoittamasta Koesorvaamo-hankkeesta kirjoitettiin aiemin täällä. Nyt hanke on vilkkaimmillaan käynnissä ja on hyvä hieman pohtia ääneen mitä olemme tekemässä ja miksi. Tässä postauksessa kerrotaankin kuulumisia hankkeen ensimmäisestä työpajasta ja suunnitellaan jatkoa – tänä keväänä tarvitsemme myös sinun apuasi, tästä lisää tekstin loppupuolella!
Koesorvaamo-hankkeen tavoitteena on saada uusia yleisöjä mukaan kehittämään Tekniikan museosta entistä moniäänisempää ja yleisölähtöisempää toimijaa. Tekniikka ja teknologiaperintö koskettaa jokaisen meidän arkeamme: asumme, syömme, juomme, työskentelemme ja pidämme yhteyttä muihin tekniikan avulla eli jokainen meistä on vähintään tekniikan käyttäjä. Moni myös työskentelee tai opiskelee tekniikkaan liittyvillä aloilla ja näkee siten monet arkiset teknologiat eri perspektiivistä kuin me muut. Tällaisen asiantuntijuuden kuuleminen ja sen esille tuominen on museokentällä tärkeä tavoite, mutta usein vaikea toteuttaa käytännössä. Miten ja mistä tavoitamme nämä asiantuntijat kertomaan kokemuksiaan sekä näkemyksiään museolle? Ja mikä hankalinta: miten esimerkiksi hankerahoituksen turvin toteutetut työpajat vakiinnutetaan pysyväksi toimintamalliksi?
Kuvaaja: P.O.Jansson / Tekniikan museo, ABB Strömberg -kokoelma
Kun Koesorvaamo-hanketta päästiin keväällä aloittamaan tiukkojen koronarajoitusten keskellä, tiesimme, että on tehtävä valintoja ja päädyttävä myös kompromisseihin. Ensimmäiseksi konkreettiseksi tavoitteeksemme tulikin tavoittaa sellainen asiantuntijaryhmä, jota olemme toistaiseksi kuulleet melko vähän: teknisten alojen ammattiopisto-opiskelijat sekä opetushenkilökunta. Olimme yhteydessä moniin Uudenmaan seudun ammattiopistoihin ja vaikka kuluva lukuvuosi koronan varjossa on ollut poikkeuksellisen rankka, saimme iloksemme useammankin työpajaryhmän kasaan! Alkuperäiseen hankesuunnitelmaan kuulumaton kompromissi toki oli, että työpajat on pidettävä etänä, mutta nyt se oli ollut selvää jo pitkään. Ei muuta kuin Zoom-treenit pystyyn ja harjoittelemaan.
Kuva: Tekniikan museo, ABB Strömberg -kokoelma
Varmasti johtuen sekä uudesta kohderyhmästä että etätoteutuksesta, oli ensimmäinen opiskelijatyöpaja erittäin jännittävä. En olisi pari vuotta sitten uskonut, että ohjaisin vastaavaa työpajaa tietotekniikan varassa kotoa käsin, koiranpennun pyöriessä jaloissa. Meiltä Tekniikan museolta työpajaan osallistuikin varmuuden vuoksi kolme henkilökunnan jäsentä, jotta tekninen toteutus ja pienryhmätyöskentely sujui jouhevasti. Osallistujiksi ensimmäiseen työpajaan saimme Vantaan ammattiopisto Varian ilmanvaihtoalan ekan vuoden opiskelijoita opettajansa kanssa. Keskustelimme pienryhmissä ilmanvaihtoalan opiskelusta ja ideoimme sitä, miten omaa alaa voisi esitellä Tekniikan museolla.
Kuva: Tekniikan museo, työpajamateriaalia
Jo parituntisen tapaamisen ensi metreillä ainakin me museolaiset saimme havaita, että tarvetta tällaiselle yhteistyölle on: ihan alkaen jo monista opiskelijoiden käyttämistä työkaluista ja termeistä moni asia oli meille uusi. Vaikka etätyöpajailu ei täysin korvaa saman pöydän ääreen kokoontumista, jäi työpajasta varsin antoisa olo. Opimme paljon uutta paitsi tekniikan alasta, myös opiskelijoiden arjesta. Kiinnostavinta olikin kuulla opiskelijoilta itseltään, millaista käytännönläheisen alan opiskelu on ollut, kun esimerkiksi opetustiloihin ei ole päästy normaaliin tapaan ja työssäharjoittelupaikoista on normaalia enemmän pulaa. Selväksi tuli, että se mikä opiskeluissa on parasta ja mitä eniten kaivataan, on juuri käytännön harjoitus; ”kun pääsis taas asentamaan”.
Kuvaaja: P.O.Jansson / Tekniikan museo, ABB Strömberg -kokoelma
Kuva: Tekniikan museo, työpajamateriaalia
Myös muille omaa alaansa opiskelijat esittelisivät mieluiten käytännön kautta: esille nousivat erilaiset työnäytökset ja yleisön mahdollisuus kokeilla itse ilmanvaihtoasentajan työvälineitä. Meitä museolaisia kiinnostivat juuri nämä yksittäiset työkalut popniittipihdeistä peltisaksiin. Vaikka tässä vaiheessa ideoidaan vielä teoreettisella jos tekisimme tapahtuman… –tasolla, ei voi muuta kuin toivoa, että nämä ideat joskus tulevaisuudessa saadaan vietyä käytäntöön. Näkisin mielelläni varsinkin museon ulkotilat alustana vaikka minkälaisille teknisten alojen esittelymessuille: kipinöitä, poraamista, piha täyteen isoa työkoneita ja haalarit heilumaan! Vaatinee vielä hiiiukan aikaa, suunnittelua ja turvallisuusseikkoihin perehtymistä, mutta pidetäänkö mielessä?
Kuvaaja: P.O.Jansson / Tekniikan museo, ABB Strömberg -kokoelma
Tule mukaan!
Opiskelijoita kuullaan vielä kahdessa työpajassa toukokuussa, mutta sen lisäksi järjestämme kaksi yleisölle avointa Koesorvaamo-työpajaa Zoomissa 25.5. ja 2.6. klo 15-17! Nyt ei ole väliä, oletko tekniikan käyttäjä, teknisten alojen opiskelija, tekniikan ammattilainen tai mitä tahansa. Toivomme työpajoihin mahdollisimman sekalaista osallistujakuntaa jakamaan paitsi muistojaan ja kokemuksiaan tekniikasta, myös mielipiteitään ja näkemyksiään siitä, minkälainen Tekniikan museo voisi olla vuonna 2030 ja miten voimme tehdä sitä yhdessä. Ilmoittaudu viimeistään 21.5. mukaan tästä linkistä, ennakkotietämystä aiheesta et tarvitse! Mukaan mahtuu max. 25 henkilöä/työpaja ja osallistujat saavat vapaaliput museoon.
Työpajojen tuloksia hyödynnetään Tekniikan museon strategian valmistelussa, eli osallistumisella on aito merkitys museon kehittämistyössä. Toivon myös, että tapaamme työpajoissa niin vanhoja aktiiveja kuin uusia, potentiaalisia yhteistyökumppaneitakin. Ehkä sinun harrastusporukallasi voisi olla idea vaikkapa tulevia näyttelyitämme varten? Tai toivoisitko paikallisena asukkaana enemmän toimintaa museon ulkoalueelle? Tervetuloa juttelemaan matalalla kynnyksellä, tavataan työpajoissa!
Reetta Nykänen
Vuorovaikutussuunnittelija, Koesorvaamo-hanke
