Tekniikan ja teollisuuden jälkiä: Herttoniemi

Helsingin ensimmäinen öljysatama sijaitsi Sörnäisissä. Sörnäisten satamassa käsiteltiin kuitenkin paljon puutavaraa ja öljysataman sijaintia samaisessa lokaatiossa pidettiin tulipaloriskin vuoksi ongelmallisena. 1920-luvulla öljysatamaa alettiinkin suunnitella kauemmas keskustasta, Helsingin maalaiskunnan puolelle eteläiseen Herttoniemeen. 

Ensimmäinen öljylaivoille tarkoitettu laituri sekä satamaan johtanut satamarata rakennettiin Herttoniemeen 1930-31. Rata erkani pääradasta Oulunkylän asemalla ja kulki Herttoniemeen Viikin kautta. Vuonna 1938 valmistuivat ensimmäiset öljysäiliöt ja satamaradan asemarakennus. Öljysatamaa varten rakennettiin myös Herttoniemen ensimmäinen vesijohto. Ennen kunnalliseen vesijohtoverkostoon liittymistä vesijohto sai vetensä vesisäiliöstä, jota täytettiin Herttoniemen kartanon mailla olleesta kaivosta. 

Öljylaituri Herttoniemen satamassa vuonna 1965. Rannassa näkyy öljysäiliöitä.
Kuva: Finna.fi/Möller B./Helsingin kaupunginmuseo

Öljysataman toiminta alkoi 1937, oli pysähdyksissä pääosan sotavuosista ja jatkui 1946. Alueella toimi useita öljy-yhtiöitä ja pienempiä öljyalan yrityksiä, jotka käsittelivät öljytuotteita, liuottimia ja kemikaaleja. Lisäksi alueella toimi tervatislaamo, raakatervan varasto ja kattohuopatehdas. Sotienjälkeisenä aikana öljysatama laajeni, rantaviivaa täytettiin ja lopulta öljysatama ulottui varsin laajalle nykyisen Herttoniemenrannan asuinalueen alueella: pohjoisessa ja idässä alue rajautui Linnanrakentajantiehen, etelässä mereen, kaakossa Tuorinniemeen, lounaassa Sorsavuoren kallioihin ja luoteessa Herttoniemen teollisuusalueeseen.

Herttoniemen satama (nyk. Herttoniemenranta) vuonna 1984.
Kuva: Finna.fi/Scan-Foto/Helsingin kaupunginmuseo

Herttoniemen öljysataman toiminta päättyi vuonna 1992. Puolen vuosisadan ajan toiminut öljysatama saastutti alueensa maaperän lähes kokonaan ja myös vedenottamossa tehty näytteenotto paljasti, että Herttoniemen pohjavesi haisi ja maistui öljyltä, eikä sitä voinut käyttää talousvetenä. Asuinalueen rakentamisen yhteydessä saastunutta maata kuorittiin pois jopa 8 metrin syvyydeltä ja kuljetettiin rakentamisen tieltä pois noin 400 000 tonnia. Nykypäivän Herttoniemenrannassa öljysatamasta muistuttaa enää karttakuvassakin näkyvä vanhan öljylaiturin kärki Neitojenrannassa sekä pätkä öljysäiliön suojamuuria Sorsavuorenpuistossa.

Marianna

__________

Tekniikan ja teollisuuden jälkiä on blogisarja, jossa Tekniikan museon väki tarkastelee menneen tekniikan ja teollisuuden jättämiä jälkiä erilaisissa ympäristöissä. Sarja päivittyy harvakseltaan; löydät kaikki julkaistut osat blogista avainsanalla tekniikan ja teollisuuden jälkiä.

Lähteitä ja lisätietoa: 

Helsingin yliopiston Teollisuuden muisto -blogi

Herttoniemen öljysataman historiaa. Herttoniemeläinen 2020.

Herttoniemen satamasta Herttoniemenrannan asuinalueeksi. Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen julkaisuja 10/1997.