Kärnäkoski sijaitsee Savitaipaleen Partakoskella Saimaan ja Kuolimon välisellä kapealla kankaalla. Se virtaa ohi Kärnäkosken linnoituksen, jonka kenraali Aleksandr Suvorov rakennutti 1793 osaksi Karjalan alueen puolustusjärjestelmää.
Tekniikan ja teollisuuden jälkiä on blogisarja, jossa Tekniikan museon väki tarkastelee menneen tekniikan ja teollisuuden jättämiä jälkiä erilaisissa ympäristöissä. Sarja päivittyy harvakseltaan; löydät kaikki julkaistut osat blogista tagilla Tekniikan ja teollisuuden jälkiä.
—
Kärnäkoski sijaitsee Savitaipaleen Partakoskella Saimaan ja Kuolimon välisellä kapealla kankaalla. Se virtaa ohi Kärnäkosken linnoituksen, jonka kenraali Aleksandr Suvorov rakennutti 1793 osaksi Karjalan alueen puolustusjärjestelmää. Savitaipale jäi Turun rauhassa vuonna 1743 Venäjän puolelle. Uusi valtakunnan raja kulki reilun parinkymmenen kilometrin päässä Partakoskesta ja Kärnäkoskesta – linnoittamiselle oli siis ymmärrettävä tarve.
Linnoituksen lävitse kulkee Lappeenrannan ja Ristiinan välinen tie, joka komeaa 1886 rakennettua kivisiltaa myöten ylittää Kärnäkosken. Aivan tien sivusta löytyvät 1800-luvun lopulla rakennettu myllyrakennus ja saha. Koski valjastettiin mylly- ja sahateollisuuden voimaksi jo 1800-luvun alussa.
Kärnänkosken Kuolimosta Saimaaseen laskeva uoma on noin 800 metriä pitkä. Kapeimmillaan se on juuri linnoituksen kohdalla, jossa se on vain nelisen metriä leveä. On ymmärrettävää, että teollinen toiminta keskittyi juuri tähän: kahden järven välinen kangas oli tässä soukimmillaan ja tavara helpoiten vesistöstä toiseen kuljetettavissa.
Alueen ehkä huikein teollinen jäänne löytyy luontopolun päästä Kuolimo-järven rannalta. Veden pinnan rikkoo siellä täällä puupaalu, joista tarkemmin katsoessa hahmottuu laivan – ja toisen, ja kolmannenkin – ääriviivat.
Vedenpohjassa lojuvat, lahoavat lotjat kertovat Kärnäkosken teollisuushistoriasta. Paikalla sijaitsi 1900-luvun alussa lotjasatama, johon puutavaralla täytetyt lotjat tulivat tyhjentämään kuormansa. Lotjat toimittivat aikanaan materiaalia Lappeenrantaan Kaukaan lankarullatehtaalle. Lankarulliin tarvittava puu laivattiin Kuolimon puolelta lotjasatamaan, josta lasti vedettiin hevosilla kiskoja myöten kapean kannaksen yli Saimaan puolelle.
Linnoitukselta Kuolimolle johtavalla upealla luontopolulla on näin ollen silläkin teollinen historia: reitti on rakennettu tuon Kaukas-yhtiöiden aikanaan maastoon rakennuttaman “rullaradan” pohjalle. Kärnäkosken kyläyhdistys on sittemmin kunnostanut ratapohjan retkeily- ja virkistyskäyttöön.
Kaukaan tehdas oli alansa veteraani: maailman viimeinen puisten lankarullien valmistaja. Sen toiminta loppui 1972.
Kuolimon lotjat odottavat yhä lastia satamassa.
Marianna
Lisätietoa Kärnäkosken linnoituksesta löydät esimerkiksi Museoviraston vuoden 2008 inventointiraportista tai Etelä-Karjalan museoiden verkkosivuilta.
