Minkälainen olisi entistä kiinnostavampi ja moniäänisempi Tekniikan museo? Mihin museon tulisi erityisesti panostaa ja kenen kanssa voisimme tehdä yhteistyötä? Näitä kysymyksiä pohdimme, kun toteutimme kaikille avoimia yleisötyöpajoja loppukeväästä 2021. Työpajat olivat osa Koesorvaamo-hanketta, joka on toteutettu Museoviraston Ammatillisten museoiden innovatiiviset hankkeet -rahoituksella. Sen tavoitteena on kehittää Tekniikan museota kohti entistä moniäänisempää sekä yleisölähtöisempää suuntaa. Aiemmat hanketta koskevat postaukset löydät aihetunnisteella #koesorvaamo.
Mukavaa viikon alkua jälleen kerran yhteiskehittämisasioiden merkeissä!
Olen aiemmissa elokuun Koesorvaamo-blogipostauksissa kertonut järjestämiemme opiskelijatyöpajojen tuloksista: mitä kuuluu teknisten alojen ammattiopiskelijoiden arkeen ja miten he esittelisivät omaa alaansa Tekniikan museolla. Tänään kerron vielä hankkeen viimeisistä työpajoista, jotka olivat kaikille avoimia. Kiinnostuneita osallistujia huhuiltiin erityisesti somen ja sähköpostittelun avulla, kiitos kaikille kutsua jakaneille ja muuten auttaneille! Vaikka touko-kesäkuussa lämpenevät kelit ja orastava kesälomakausi kurkisteli jo ovella, saimme kasaan kaksi mukavan kokoista, tiivistä ja keskustelevaa työpajaporukkaa. Vietin kunkin työpajaryhmän kanssa parituntisen iltapäivätuokion ja täytyy todeta, että pariin tuntiin mahtuu hurja määrä ideoita ja paljon vilkasta keskustelua.
Kuvaaja: P.O. Jansson / Tekniikan museo, A ABB Strömberg –kokoelma
Alkulämmittelynä ja välikevennyksenä pohdimme omaa teknologiasuhdettamme: esimerkiksi etätyön aiheuttama kodin laiteviidakko, korona-ajan terveysteknologia ja työmatkapyöräily nousivat esille, kun mietimme, miten tekniikka näkyy omassa arjessa juuri nyt. Jälleen kerran päädyimme lopputulokseen, että tekniikkaa on kaikkialla ja tämän näkyväksi tekeminen on Tekniikan museon ydintehtävää. Tästä olikin hyvä siirtyä miettimään museon nykyolemusta, siihen liittyviä mielikuvia ja kehitystarpeita sekä potentiaalia. Moni osallistujista tunsi Tekniikan museota jo entuudestaan jonkin verran ja kaikilla oli niin teräviä ajatuksia museon toiminnasta, etten voi olla kuin iloinen.
Pohdin hankkeen alkuvaiheessa sitä, mitä annettavaa (etä)työpajoilla todellisuudessa on – miten takaamme työpajaviidakon merkityksellisyyden ja mahdollistamme aidon osallisuuden? Miten motivoidaan ihmiset mukaan ylipäänsä, kun emme voi kokoontua museolla tai muussa inspiroivassa tilassa yhdessä? No, näitäkin asioita sivusimme nyt osallistujien kanssa jonkin verran. Oli ensinnäkin mukava kuulla, että osa oli innostunut ja pystynyt osallistumaan työpajaan nimenomaan etätoteutuksen vuoksi, vaikka asuvat kaukana. Toiseksi, nämä yleisötyöpajamme osuivat nyt hedelmälliseen ajankohtaan, sillä työstämme parhaillaan Tekniikan museon uutta strategiaa ja sain vietyä työpajojen tuloksia myös suoraan tähän suunnittelutyöhön. Toisin sanoen jokainen työpajaan osallistunut oli mukana suunnittelemassa Tekniikan museon tulevaa strategiaa – tosi hienoa!
Kuva: Tekniikan museo, A Eric Tigerstedt –kokoelma
Lähdetäänpä sitten perkaamaan työpajojen saalista.
—
Mitä mielikuvia Tekniikan museo sinussa herättää?
Upea miljöö
Mielenkiintoinen rakennus
Paikka on todella hieno
Ihana ympäristö – voisi hyödyntää enemmän
Kaunis ympäristö
—
No kiitos! En voi pistää hanttiin, museomme miljöö on ainutlaatuinen. Mitenköhän saisimme siitä vielä enemmän irti?
—
Valtavan hieno paikka – onnistuisiko vahvempi yhteys itse Kuninkaansaareen ja sen historiaan?
Saisi olla mahtavampi ilmentymä – nyt pikkuinen kyltti ja jätskimainos
Tylsä nimi
Syrjäinen sijainti
Oliko siellä kahvila?
Tunnettuus? Pitäisikö olla enemmän näkyvillä?
—
Niinpä, idyllinen sijainti syrjässä keskustan ihmismassoista on myös haaste. Mitä mieltä olette, onko Tekniikan museo kaikkien tuntema vai pienen porukan juttu?
—
Tarkoitettu tekniikasta kiinnostuneille ihmisille
Mikä on museon kohderyhmä; keitä siellä lopulta käy?
Tekniikka ja nykynuoriso – kiinnostaako museo nuoria?
—
Hyviä ja aiheellisia vastakysymyksiä. Haluamme panostaa siihen, että myös uudet kävijät löytävät museon. Entäs ne sisällöt sitten; mitä mielikuvia tai muistikuvia teillä on näyttelyistämme?
—
Tekniset loikat Suomessa, perinteinen teollisuus, paperiteollisuus
Vanha tekniikka, isot tilat, historia, lähimenneisyys, kaukaisempi historia
1800-luku, 1900-luku, kaupungistuminen, tekninen kehitys, nostalgia
Hurjasti esineitä, vanhat jutut esillä
Oikeastaan aika vähän muistoa siitä, mitä vesilaitos alunperin oli
Paljon nähtävää eli aineistoa, mutta rajalliset tilat
Näyttelyn staattisuus, muutkin tahot käsittelevät tekniikan historiaa
Tekniikan yhä lisääntyvä merkitys arjessa
Olisiko vielä tilaa osastolla ”Näin muistamme 2040-luvun tekniikan”?
—
Kyllä, nähtäväähän meillä riittää, vaikka rajauksia esillepanossa on tehty ja niitä tullaan tekemään aina uudelleen ja uudelleen. Taitaa olla niin, että ainakin mielikuvissa Tekniikan museo esittelee ennen kaikkea vanhaa tekniikkaa, vaikka tärkeää (ja jo olemassa olevaa ydintoimintaamme) on myös nykyisyyden dokumentointi, uusien innovaatioiden asettaminen museokontekstiin sekä tulevaisuusajattelu.
Kuva: Tekniikan museo
Tulevaisuudesta puheen ollen, siirrytäänpä ideoimaan museon tulevaisuutta…
—
Minkälaisen Tekniikan museon haluaisit nähdä ja kokea vuonna 2030? Mikä olisi muuttunut, mikä pysynyt ennallaan? Onko tulevaisuuden museolla edelleen seinät ja katto?
Toivottavasti fyysinen museo on vielä olemassa ja sen rinnalla netissä oleva, virtuaalinen museo. Fyysisestä museosta voisi tehdä vielä kiinnostavamman ja vaikuttavamman kokemuksen
Tarve päästä erilaisiin paikkoihin jatkuu koronan jälkeenkin; sen lisäksi virtuaalinen museo, joka olisi moniaistinen ja kokonaisvaltainen kokemus
Fyysisen tilan merkitys museotoiminnassa tulee vähenemään, yhteistyökumppanuuden merkitys tulee kasvamaan. Museo voi olla fyysisen paikan lisäksi internetissä
—
Aivan, eli fyysisen museorakennuksen ja virtuaalisten sisältöjen yhteispeli on se, mikä kannattaa. Mitä virtuaalisuus erityisesti mahdollistaa?
—
Fyysinen museo on hyvä olla olemassa, koska elämä muuttuu tylsäksi, jos kaikki on jatkossa vain virtuaalista. Mahdollisuus virtuaalisuuteen on kuitenkin tärkeä: taustamateriaalia, lisätehtäviä ja infoa
Museo on juuri hyvässä paikassa. Virtuaaliset VR-systeemit tulevat olemaan tärkeä osa museon toimintaa. Opastukset eivät riitä kaikkeen ja on hyvä, että virtuaalisesti voi saada lisää tietoa ja tutustua tarinoihin myös sitä kautta
—
Jep, esimerkiksi lisäinfo fyysiselle näyttelylle tai opastukselle on helppo toteuttaa virtuaalisesti. Mitä haluaisitte vielä sanoa museon sijainnista ja oheispalveluista?
—
Ympäristö on niin ainutlaatuinen, että se on ehkä suurempi vetovoimatekijä saarelle kuin museo itse; molempi parempi, paikkaa ei kannata vaihtaa
Tekniikan museon kannattaa panostaa matkailuun, luokkaretkiin ja virtuaalisuuteen, koska suuri osa yleisöstä ei asu Helsingissä
Kahvila olisi hyvä olla olemassa, ylipäätään museolla olisi hyvä olla kaikenikäisille tekemistä
Olisi kiva, jos museolla olisi vintage store, joka myisi vanhoja kirjoja ja tekniikkaa
Ruokatarjoilu – kahvila tai ravintola – museossa olisi hyvä olla olemassa
—
Kahvilaa toivotaan paljon ja eri ratkaisuja sen toteuttamiseksi mietitään! Museokauppa meiltä löytyy ja sen tuotevalikoiman kehittäminen on työpöydällämme myös. Vintagehommat kiinnostaisi kyllä…
Entäs sitten Tekniikan museon näyttelyt, tapahtumat ja muut sisällöt?
—
Museon pitää elää; luennot ajankohtaisista aiheista kiinnostavat, varsinkin jos niihin saa historiallisen aspektin. Syvällisiä luentosarjoja!
Nopeampaa vaihtelua; esim. kuukauden teema, kvartaalin teema
Jos museolla on vaihtuvia teemoja, niin kausien pitää olla tarpeeksi pitkiä, vähintään kolme kuukautta
Taltioinneilla saadaan teemat jatkumaan pidemmäksikin aikaa
Erilaisilla teemoilla saadaan erilaisia yleisöjä
Teknologiaa löytyy esim. urheiluvarusteista ja kauneudenhoidosta, niidenkin kautta voisi löytyä uutta yleisöä
—
Tässä on monta tärkeää pointtia. Esimerkiksi nuoret tai ei-aktiiviset museokävijät saadaan museoon varmasti helpoiten jonkin heitä erityisesti kiinnostavan aiheen tiimoilta. Muutoinkin aktiiviset museokävijät sen sijaan menevät museoon kuin museoon, koska, noh, museo.
Ehkä museokynnystä voi madaltaa myös tuomalla näyttelyihin lisää tarinallisuutta, esim. henkilökohtaisia muistoja ja arkikokemuksia?
—
Kiinnostavatko toisten henkilökohtaiset muistot? Tarinoiden pitää olla hyviä ja kiinnostavia
Tarinat tarvitsevat kuratointia; tulevaisuuden museot keräävät tarinoita ja tuovat ne esille muodoissa, joissa ne on helppo löytää. Museo tulee olemaan myös luotettava asiantuntijataho.
—
Hyvä näkökulma! Mitä muuta kiinnostavaa museossa tulee olla?
—
Museo voisi olla enemmän tulevaisuuteen suuntautunut tapahtumakeskus; lisäksi siellä pitäisi olla tekniikan historiaa näkyvissä
Museo voisi olla dynaamisempi; erilaisilla tekniikoilla, esim. VR-laseilla voisi tehdä museosta paikan, jossa voi itse päästä kokeilemaan koneita ja niiden käyttöä
Pelillisyyden kautta voisi kertoa teknologian kehityskaarista: millaista ennen, nykyään ja tulevaisuudessa, scifi-tyyliin
Koko museokäynti voi olla peli, jossa voi voittaa
—
Pelillisyys on todellakin kasvava trendi. Mikä muu voisi vielä syventää elämyksellisyyttä?
—
Moniaistisuus tärkeää, varsinkin äänimaailma ja tuoksut vievät muistojen äärelle
Moniaistisuuden, varsinkin hajujen ja äänien kanssa pitää olla myös varovainen: esim. jätevedenpuhdistamon hajua pidetään niin pahana, etteivät kaikki voi tulla sinne
—
On tärkeää huomioida viihtyvyys ja saavutettavuus: museoon ovat tervetulleita kaikki, joten palvelut ja tilat on suunniteltava inklusiivisesti.
Ketä kannattaisi huomioida erityisesti yhteistyömielessä?
—
Yritykset, yhdistykset, oppilaitokset
Nykyteknologiaa voisi tuoda näkyviin yritysyhteistyön kautta
Museotoiminnan yhteys nykytodellisuuteen välillä huonoa; museo voisi olla mukana teollisuuden ja yritysten sesongeissa. Tekniikan museon asiantuntijuus korostuisi, ympärille voisi kehitellä kokonaisuuksia ja tapahtumia
Nykydokumentoinnin kautta voisi saada uusia sisältöjä näyttelyihin ja sitä kautta uusia kontakteja
Erilaisten yhdistysten kautta voisi tavoittaa uusia kävijöitä, esim. Martat. Myös teollisuudenalojen yhdistyksiä kannattaa lähestyä
Tekniikan museo voisi olla sisältöjohtaja ja yritykset mukana sisältöjen ja rahankin tuojana
Yhteistyökumppanien, esim. yritysten esittelyt sekä paikan päällä että netissä
Yhteistyökumppaneiden kautta voisi löytyä uusia yleisöjä museolle: pitäisi selvittää, millaisia tapahtumia he haluaisivat
—
Teollisuuden alan yritykset ja yhdistykset nousevat vahvasti esille. Tästä olemme museolla ehdottomasti innostuneita ja kannustammekin olemaan meihin yhteydessä, jos yhteistyö kiinnostaa – vinkkinä tämä, jos vaikkapa työskentelet alalla.
Entäs museon vanhat tutut, voisimmeko ideoida jotain uutta yhdessä?
—
Maanmittaustalkoolaisten osaamista voisi hyödyntää kokoelmissa auttamisen lisäksi esim. luentosarjoissa; joukossa on myös aktiivisia kirjoittajia
Kaupunginosa-aktiiveja kiinnostaa mikä tahansa näyttely, luento tms. joka kertoo alueen historiasta; Tekniikan museo esittelee tekniikka lähinnä 1900-luvulta lähtien, vanhempikin historia kiinnostaisi
—
Erittäin hyviä tärppejä! Vielä on muuten elokuussa mahdollisuus osallistua Vanhankaupungin kävelykierroksillemme, joilla ravitsemme paikallishistorian nälkää.
Ketä vielä tarvitaan mukaan, jotta Tekniikan museo olisi mahdollisimman moniääninen ja pysyisi ajassa mukana?
—
Oppilaitosten kanssa vapaamuotoisesti: opinnäytetyönä voisi tehdä uusia näyttelyitä ja opiskelijoita mukana eri aloilta, osallistaminen avainsana
Nuoret – helpointa tavoittaa oppilaitosten kautta
Arabian nuorisotalon ja koulujen porukkaa kannattaisi houkutella museoon käymään ja myös ideoimaan
Kesätöihin kymmenen tubettajaa ja bloggaajaa
—
Nyökyttelen tässä ääneen: myös Koesorvaamo-hankkeen myötä on tullut selväksi, että monet täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevista nuorista on ehdottomasti helpoin tavoittaa ja saada mukaan juuri oppilaitosten kautta. Tekniikan museolla on myös etuna se, että lähistöllämme sijaitsee oppilaitoksia eri koulutusasteilta. Se luo mahdollisuuksia monenlaisilla yhteistyökuvioille ja tietysti ihan myös maksuttomille museokäynneille opetuksen puitteissa.
—
No niin, tässä sitä ollaan. Iso kiitos kaikille työpajoihin osallistuneille!
Tiivistyksenä voidaan todeta, että museon tulevaisuutta pohtiessa esille nousi nykyisen sijainnin ja fyysisen, elämyksellisen museotilan tärkeys. Vanhankaupungin ympäristö on meille tärkeä valttikortti, mutta voisimme vielä parantaa museon saavutettavuutta esim. kahvilapalveluilla. Museo voi työpajaosallistujiemme mielestä olla osittain virtuaalinen, mutta tarvitaan myös fyysinen museorakennus, jossa vierailla. Kokemuksen moniaistisuus ja pelillisyys ovat asioita, joihin meidän kannattaa panostaa. Meiltä toivottiin myös lyhyempiä, vaihtuvia näyttelyitä ja ylipäänsä dynaamisempaa otetta eli nopeampaa reagointia kiinnostaviin, ajankohtaisiin asioihin tekniikan aloilla. Tähän tarvitaan kumppaneiksi tekniikan alan yrityksiä ja yhdistyksiä. Yhteistyö myös mm. paikallisaktiivien, oppilaitosten ja nuorisotalojen kanssa on tärkeää, jotta saamme suunniteltua myös uusia kävijöitä houkuttelevia museosisältöjä.
Tuntuu näiden keskustelun pohjalta siltä, että Tekniikan museo viehättää, herättää keskustelua ja on luotettava asiantuntija sekä kiinnostava yhteistyökumppani. Hienoa jakaa tämä fiilis!
—
Tervetuloa kuulemaan Koesorvaamo-hankkeen työpajoista ja Tekniikan museon yhteistyökuvioista vielä hankkeen päätöstapahtumaan torstaina 9.9. klo 14-16! Keskustelutilaisuus striimataan YouTube-kanavallemme ja koronatilanteen salliessa tilaisuuteen voi osallistua myös museolla paikan päällä. Seuraa tarkentuvaa tiedotusta ja mahdollista etukäteisilmoittautumista verkkosivuiltamme. Tilaisuus ja Tekniikan museon pääsylippu on torstaisin maksuton.
—
Reetta Nykänen
Vuorovaikutussuunnittelija, Koesorvaamo-hanke
