Tänä vuonna Yleisradio on viettänyt syntymäpäiviään, syyskuussa tuli täyteen 95 vuotta toiminnan aloittamisesta! Syyskuun aikana julkaisimme esimerkkejä Tekniikan museon kokoelmissa olevista Yleisradion esineistä, joita Yleisradio on lahjoittanut Tekniikan museolle vuosien saatossa. Nyt sukellamme vielä yhden kiinnostavan Yleisradion esineen tarinaan
Tänä vuonna Yleisradio on viettänyt syntymäpäiviään, syyskuussa tuli täyteen 95 vuotta toiminnan aloittamisesta! Syyskuun aikana julkaisimme esimerkkejä Tekniikan museon kokoelmissa olevista Yleisradion esineistä, joita Yleisradio on lahjoittanut Tekniikan museolle vuosien saatossa. Nyt sukellamme vielä yhden kiinnostavan Yleisradion esineen tarinaan.
Blogin on kirjoittanut Tekniikan museon tutkija Laura Salervo, joka työskenteli viime vuonna Yleisradion kanssa yhteistyössä projektissa, jonka päätteeksi Yleisradio teki Tekniikan museolle merkittävän noin 400 esineen lahjoituksen. Yksi lahjoituksen kiinnostavimmista laitteista on Yleisradion vanha väliaikamerkkilaite, jota kutsutaan myös pim-pam-pullaksi. Sen ääni on todennäköisesti sinullekin tuttu!
Monelle Yleisradion väliaikamerkkikoneen soittama sävel on hyvin nostalginen, tosin nuoremmat eivät sitä enää tunnista. Väliaikamerkki on soinut radiossa jo 1930-luvulta lähtien. Sävelmällä täytettiin lyhyitä taukoja ohjelmien välissä. Sen avulla annettiin myös lähetysteknisiä merkkejä mm. kun siirryttiin yleisohjelmasta maakuntalähetyksiin.
Vuonna 1930 Yleisradio julisti kilpailun oman väliaikasävelmän löytämiseksi, koska sellainen puuttui Suomesta, vaikka monilla ulkomaisilla radioasemilla tai -kanavilla oli jo vastaavat käytössä. Siihen aikaan väliaikasävelmiä käytettiin radioasemien tunnuksina, sillä ohjelmia kuunneltiin monista eri maista.
Yleisradion ilmoituksessa haettiin nimenomaan sellaista sävelmää, jota ulkomaisilla asemilla ei ollut käytössä, ja josta tunnistaisi kyseessä olevan suomalaisen radioaseman. Kilpailuun tuli yli 900 vastausta, joista voittajaksi valittiin A.O. Väisäsen ehdottama ja sovittama vanha 1700-luvulta peräisin oleva kantelesävelmä.
Ensin sävel tallennettiin kanteleella soitettuna levylle, mutta sen käyttö osoittautui hankalaksi. Niinpä Yleisradio tilasi Eero Seliniltä laitteen väliaikamerkin soittamista varten. Selin oli viulisti, musiikkikasvattaja ja kapellimestari, joka harrasti myös soitinten rakentamista. Hän rakensi laitteen ja se tuli käyttöön Yleisradion väliaikamerkkikoneeksi vuonna 1931. Laite koostui akustiseen laatikkoon sijoitetusta teräskammasta. Laatikosta ääni otettiin mikrofonilla.
Ensimmäisen Selinin rakentaman väliaikamerkkikoneen kanssa ongelmaksi muodostui taustahäly, jota pääsi mikrofoniin ympäristöstä. Hän paranteli keksintöään rakentamalla sähkömagneettisen laitteen, jossa taustahälyäänistä ei ollut enää haittaa. Vuonna 1945 Eero Selin ja Yleisradion mekaanikko Yrjö Leskinen rakensivat yhdessä kolmannen version mekaanisesta laitteesta. Juuri tämä on se laite, jonka Yleisradio lahjoitti Tekniikan museolle.
Tekniikan museolle lahjoitettu väliaikamerkkikone oli käytössä Yleisradiossa vuodet 1945-1978. Laitteessa on viisi kieltä, joita piti virittää säännöllisesti viikoittain. Kielet on rakennettu metallikehikkoon, ja laitteessa on sähköinen äänen ulosotto. Siinä on sähkömoottori, joka pyörittää kynsirumpua, joka puolestaan näppäilee kieliä.
Pim-pam-pullaa pidettiin Yleisradion Radiotalon ohjelmanjakokeskuksessa Fabianinkadulla. Kuuluttajat saivat käynnistettyä väliaikamerkin painamalla kuuluttamon pöydällä olevaa nappia, kellokkia. Vuonna 1978 väliaikamerkkilaitteen soittama sävelmä siirtyi Yleisradion insinöörin Irmeli Kainulaisen ohjelmoiman elektronisen laitteen soittamaksi.
Kiinnostava muisto väliaikamerkistä on vuoden 1988 lakko. Vuoden 1988 joulukuussa Yleisradion toimittajat olivat lakossa taistellessaan parempien palkkojen puolesta. Kolmen viikon ajan Ylen kaikilta kanavilta tuli pelkästään merisäätä ja väliaikamerkkiä. Siinä sai kuulla kyllikseen pim-pam-pullaa.
Väliaikamerkki on mahdollista kuulla edelleen radiosta, sillä sitä soitetaan Radio 1:sessä aamuisin ennen ohjelman alkua arkisin klo 05.58 ja sunnuntaisin klo 06.58.
Laura Salervo
Tutkija, Tekniikan museo
