Esinekummi auttaa säilyttämään ja tekemään näkyväksi Suomalaisen tekniikan ja teollisuuden tarinaa. Uusi myytävä konsepti mahdollistaa museon toiminnan tukemisen konkreettisella tavalla. Esinekummius on myös lahjatuote, joka erottuu!
Esinekummi auttaa säilyttämään ja tekemään näkyväksi Suomalaisen tekniikan ja teollisuuden tarinaa. Uusi myytävä konsepti mahdollistaa museon toiminnan tukemisen konkreettisella tavalla. Esinekummius on myös lahjatuote, joka erottuu!
”Kun ottaa opiksi aiempien sukupolvien kokemuksista, saattaa päästä itse helpommin ja nopeammin eteenpäin. Tietoa on valtavasti, joten päämäärättömästi ei missään tapauksessa tarvitse edetä.” Tekniikan museon esinekummi, tekniikan lisensiaatti Mikko Voipio näkee museoiden roolin ennen kaikkea siinä, että ne täydentävät perustutkimusta hiljaisella tiedolla, joka saattaisi muuten jäädä tallentamatta.
Voipio uskoo, että kehityksen tahdin nopeutuessa on entistäkin tärkeämpää tuntea alansa historia. Merihistorian harrastajana hän vertaa sitä navigoinnin paikanmääritykseen. Mitä paremmin menneisyyden tuntee, sitä helpompi on hahmottaa, miten asiakkaiden toimintaympäristö muuttuu sekä millaista kehitystä oma työ voi sysätä eteenpäin.
Voipion kummiesine, kokelasluokan lähetin, on hänelle sekä henkilökohtaisesti merkittävä että hyvä esimerkki tekniikan nopeasta kehityksestä. Mikko Voipion isän Tauno Voipion suunnittelema ja veljen Hannu Voipion toteuttama laite kiersi aikanaan ahkerasti radioamatöörikokelaalta toiselle. ”Se oli tärkeä laite, mutta aika myös ajoi nopeasti siitä ohi. Suoritin jo oman luokkani 80-luvulla digitaalitekniikkaa hyödyntävällä laitteella.”
Arvokas tekninen keksintö tai innovaatio vastaa yhteiskunnan ja käyttäjän tarpeisiin
Tekniikan kehityksen edellytys on se, että ymmärrämme tuotteiden hyödyt yhteiskunnalle ja asiakkaille, uskoo Tekniikan museon esinekummi, diplomi-insinööri Risto Laurila. ”Tekniikan suurimpien saavutusten taustalla on aina muutakin kuin laadukas tuote. Historiakin osoittaa, että menestys vaatii kokonaisvaltaista käsitystä siitä, mikä innovaation arvo on käyttäjille ja mitä muuta kehitystä ympärillä tapahtuu”, Laurila sanoo.
Laurilan kummiesineen, taajuusmuuttaja SAMIn, kehittäjä professori Martti Harmoinen oli alansa pioneeri, joka ymmärsi keksintönsä mahdollisyuudet ja hyödyn asiakkaille. Laurilankin ABB:lle 90-luvulla rekrytoinut Harmoinen johti Strömbergillä 1970-luvulla tutkimusohjelmaa, jonka tuloksena syntyi oikosulkumoottorin pyörimisnopeutta portaattomasti muuttava taajuusmuuttaja. Helsingin metro mahdollisti uuden teknologian käyttöönoton, ja sittemmin se on levinnyt kaikkialle teollisuuden moottoreista kuluttajalaitteisiin. SAMI-taajuusmuuttajat edustivat jo aikanaan mitä vihreintä tekniikkaa: ne olivat ennennäkemättömän energiatehokas innovaatio.
Asiakasymmärrys nousee merkittävään rooliin myös Voipion puheissa. ”Suomalaisten tekniikan alan yritysten kilpailuetu ei ole koskaan perustunut edullisiin tuotantokustannuksiin vaan kapeaan erikoisosaamiseen ja taitoon jalostaa siitä asiakkaiden toimintaa helpottavia keksintöjä”, Voipio sanoo.
Hyvä keksintö tai innovaatio vastaa käyttäjiensä tarpeisiin ja tekee elmästämme helpompaa. ”Todella moni tekniikan keksintö vipukirvesinnovaatioista matkapuhelimiin on syntynyt luovasta laiskuudesta: tarpeesta helpottaa omaa elämää. Mikä olisi parempi lähtökohta siihen, että myös asiakas voi luottaa ratkaisun auttavan häntä?” kysyy Vopio.
Tekniikan museon esinekummin, tekniikan lisensiaatti Anne Urrila on softankehittäjän urallaan kehittänyt ratkaisuja erityisesti rakennusteollisuuden alalle. Samaan alaan liittyy myös hänen kummiesineensä, rakennusyhtymä Mattinen-Niemelä oy:n julkisivun betonielementtinurkka vuodelta 1965.
Myös tämän esineen tarinaan liittyy käyttäjän, tässä tapauksessa asukkaan, tarpeisiin vastaaminen ja asumisen helpottamiseen. Elementtirakentaminen paransi ihmisten elämää hyvin konkreettisesti aina hygieniatasosta alkaen.
”Ensi kuulemalta triviaalilta vaikuttava esine kantaa mukanaan todella merkittävää tarinaa. Muuttoliike maalta kaupunkeihin ei olisi millään muotoa onnistunut perinteisillä rakentamisen menetelmillä – ne olisivat olleet siihen aivan liian hitaita ja kalliita”, Urrila pohtii.
Tekniikan museo tekee näkyväksi tekniikan kehityskulkuja ja muutoksia
”Yhteiskunnan historia on lopulta ihmisten historiaa. Museot voivat kokoelmiensa kautta avata elämyksellisiä reittejä isojen kehityskulkujen ja ilmiöiden ymmärtämiseen.” toteaa Urrila, joka uskoo, että olisi todennäköisesti päätynyt historioitsijaksi, jos hänestä ei olisi tullut insinööri.
”Tekniikan museo on tärkeä toimija, joka paitsi auttaa ammentamaan tietoa historiasta myös kokoaa alan toimijat yhteen. Kestävät innovaatiot syntyvät verkostoissa ja tiedon pohjalta.” Toteaa Laurila.
Teknologiaperinnön säilyttäminen ja tekniikan kehityskulkujen tulkitseminen on aktiivista asiantuntijatyötä. ”Tekniikan museossa me autamme ymmärtämään, millainen merkitys tekniikalla on ollut yhteiskunnan rakentamisessa ja ihmisten elämässä eri aikoina. Historia toistaa itseään, ja siksi siitä saa kiintopisteitä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävään päätöksentekoon”, kertoo museon kumppanuuspäällikkö Saara Klemetti.
“Historiatieto auttaa näkemään, että käyttäjien arvostamat innovaatiot ovat hyvin samanlaisia ajasta toiseen”, toteaa Voipio.
Samoilla jäljillä on Laurila todetessaan, että “Inhimilliset tarpeet eivät juuri muutu aikojen saatossa, ja keksintöjen taustalta voi löytää yhtäläisyyksiä, jotka antavat suuntaa suunnitteluun”. Laurila uskoo, että tekniikan alan taustajoukoissa on tuhansia puurtajia, joista voi milloin vain nousta pioneereja. Koskaan ei voi tietää, kenen työ saa aikaan mullistuksen.
Tämä blogi perustuu kolmeen Trafiikki-museoiden blogissa aiemmin julkaistuun Tekniikan museon esinekummin haastatteluun. Alkuperäisiin teksteihin voit tutustua täällä:
Edelläkävijät osaavat lukea signaaleja ympärillään, esinekummi Risto Laurilan haastattelu
https://trafiikki.fi/edellakavijat-osaavat-lukea-signaaleja-ymparillaan/
Tekniikan kehitys tarjoaa ratkaisuja kestävään tulevaisuuteen, esinekummi Anne Urrilan haastattelu
https://trafiikki.fi/tekniikan-kehitys-tarjoaa-ratkaisuja-kestavaan-tulevaisuuteen/
Historian tuntemus on menestyksen ennakointia, esinekummi Mikko Vopion haastattelu
https://trafiikki.fi/historian-tuntemus-on-menestyksen-ennakointia/
