Arabian tehdas lienee Vanhankaupunginseudun tunnetuin teollinen toimija. Tehdas perustettiin 1874 ruotsalaisen Rörstrandin tytäryhtiöksi – Suomen kautta Rörstrand pyrki tavoittamaan Venäjän markkinat. 1870-luvulta lähtien tehdas tuotti Helsingissä talousfajanssia, saniteettitavaraa ja moniosaisia serviisejä. Vaurauden kasvaessa ja porvarissäädyn vahvistuessa markkinat olivat kasvussa: 1800-luvun lopulla keramiikka-astiat alkoivat yleistyä myös tavallisemmissa kodeissa. Rörstrand myi tehtaan suomalaisille vuonna 1916. 30-luvulla tehtyjen suurten laajennusten myötä yli 1 500 työntekijän Arabia oli jonkin aikaa jopa Euroopan suurin posliinitehdas.
Kuva: Finna.fi. Tuhka, A. / Museovirasto
Arabian tehtaan perustamisajan rakennuksista on teollisuusmaisemassa jäljellä kaksi punatiilistä tuotantorakennusta, jotka näkyvät Hämeentieltä katsottuna oikealla tontin etelälaidassa, Bokvillanin huvilaa vastapäätä. Hämeentien varren matalat tiilirakennukset ovat niitä vain hiukan myöhempiä verstasrakennuksia. Kaikki punatiilirakennukset ovat nykyään Pop-jazz -konservatorion käytössä.
Näyttävät korkeat klinkkeripintaiset rakennukset Hämeentien varressa ovat 1940-luvulta. Kahdeksankerroksisen tuotanto- ja toimistorakennuksen eteläpäätyä koristavat Mikael Schilkinin reliefit. Myös Arabian museo toimii rakennuksen yläkerroksissa. Takana vasemmalla näkyy kuusikerroksinen toimistosiipi, joka yhdistyy taustalla rakennuksen vanhimpaan, 1929 valmistuneeseen tunneliuunirakennukseen. Tunneliuuneja oli aikanaan useita ja keramiikka valmistui niissä polttamalla.
Arabian keramiikkatehtaan tuotanto lopetettiin keväällä 2016, ja rakennus on sittemmin kunnostettu muuhun käyttöön. Tiloissa toimii yhä Arabian oikeuksien omistaja Fiskars Group. Lisäksi siellä pitävät majaa mm. samaan konserniin kuuluva Iittala ja Arabianrannan kirjasto.
Kuva: Finna.fi. Häkkinen, R. / Museovirasto
Marianna
—
Tekniikan ja teollisuuden jälkiä on blogisarja, jossa Tekniikan museon väki tarkastelee menneen tekniikan ja teollisuuden jättämiä jälkiä erilaisissa ympäristöissä. Sarja päivittyy harvakseltaan; löydät kaikki julkaistut osat blogista avainsanalla tekniikan ja teollisuuden jälkiä.
—
Lähteitä ja lisätietoa:
Eero Haapanen. Sörkan rysäkeisarit – Kalastajia, ajureita ja salakuljettajia. (SKS. 2013.)
