Ryhmänäyttely Tekniikan museolla on esillä yleisölle 12.9.2026 alkaen ja on nähtävissä 11.10.2026 saakka, sisältäen töitä seuraavilta taiteilijoilta: Kongo Astronauts, Yto Barrada, Neïl Beloufa, Theo Eshetu, Joseph Ijoyemi, Mouna Jemal Siala, Miatta Kawinzi, Ali Akbar Mehta, Marek Pluciennik, Johan Thom, Eden Tinto Collins, Sofia Yala, Oliver Whitehead.
Kisito Assangnin sanoin:
‘Who Goes Hunting Does Not Cough’ pohjautuu afrikkalaiseen sananlaskuun, joka viittaa siihen, miten hankkeiden merkitys ja asema mitataan lopulta niiden tulosten kautta. Näyttely esittelee yleisölle kansainvälisten taiteilijoiden teoksia, jotka sijoittuvat eri konteksteihin. Teos käsittelee valtasuhteita, dekoloniaalista estetiikkaa, affektiivisia tiloja, resilienttejä yhteisöjä sekä uusia teknologioita. Ne pohtivat uusia visuaalisuuksia, jotka suuntaavat katseen kohti tulevaisuutta, jossa museo muuntuu eletyksi kokemukseksi. Tavoitteena on rakentaa erilaisia tulkinnallisia ympäristöjä, joissa teokset ilmentävät uudelleenajattelua ja toimijuuden henkeä yhdistämällä videota, videopelejä, elokuvaa, ääntä, valokuvaa, installaatiota ja performanssia — puhuttelemalla yhtä lailla kokenutta katsojaa, kuin kokematonta.
Näyttely toimii kokeellisena alustana kriittiselle reflektiolle ja ei-hegemonisille maailmankuville, jotka ylittävät kulttuurisia hierarkioita. Viitaten siihen, mitä teoreetikko Irit Ragoff kuvaa vuonna 2000 julkaistussa teoksessaan Terra Infirma kriittisyyden käsitteellä — käytäntönä, joka jatkuvasti kyseenalaistaa ja horjuttaa tiedontuotannon auktoriteettia. Tämä siirtymä avaa uusia välitiloja, joissa erilaiset tiedonmuodot, alkuperäiskansojen epistemologioista spekulatiivisiin tulvaisuudenkuviin, voivat olla rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Haastamalla lineaarisia kertomuksia ja vakiintuneita arvohierarkioita, mediataide voi muodostua tulevaisuuden museoiden pelastavaksi voimaksi. Yhteiskunnan muuttuessa yhä tekniikkavälitteisemmäksi, mediataide tarjoaa museoille mahdollisuuden säilyä merkityksellisinä, saavutettavina ja nykyaikaa heijastavina instituutioina.”
Missä määrin mediataide voi antaa meille välineitä muokata museoiden tulevaisuutta ja samalla hahmotella uudenlaista mallia poikkialaiselle tiedolle? Mediataide vuorovaikutuksessa museon kanssa merkitsee syvällistä murrosta esteettisten kokemusten ja taideobjektien representaviisessa järjestelmässä, sillä sen keskeisiin ominaisuuksiin kuuluu globaalien kulttuuristen järjestelmien kriittinen tarkastelu sekä kyseenalaistaminen. Teknologia puolestaan mahdollistaa uudenlaisen infrastruktuurin, joka avaa lähes rajattomat mahdollisuudet taiteelliselle toiminnalle hyperverkostoituneessa, postdigitaalisessa maailmassa.
Tekniikan museo yhteistyöstä:
”Tekniikan museo on viime vuosina vahvistanut rooliaan teknologian, taiteen ja tieteen leikkauspisteenä. Siksi yhteistyö Pixelachen ja EMMAn kanssa koetaan erityisen tärkeäksi: se mahdollistaa teknologiaperinnön ja mediataiteen yhteentuomisen tavalla, joka avaa yhä laajemmalle yleisölle näkökulmia merkittäviin ja meitä kaikkia koskeviin aiheisiin.”
Kisito Assangnin valikoimat teokset tuovat esiin mediataiteen potentiaalin muokata museota niin fyysisenä kuin filosofisena tilana aikana, jolloin digitaalinen maailma etsii uusia eettisiä toimintatapoja sekä yhdenvertaisempia ja osallistavampia käytäntöjä. Kehittämällä näitä liminaalisia ja tieteenaloja yhdistäviä tiloja, tieteen, teknologian ja kehollisen kokemuksen välille, mediataide uudelleen määrittää museotilan vaihtoehtoisten tiedonmuotojen ja tulvaisuuteen suuntautuvan ajatelun mahdollistajana.
EMMA – Espoon modernin taiteen museo yhteistyöstä:
”Pixelachen tapahtuma EMMAssa avaa taidekokoelmia yleisölle uudesta kulmasta ja vahvistaa museon roolia mediataiteen kentällä. Elektronisen taiteen edelläkävijän Pixelachen ja kuraattori Kisito Assangnin näkökulmat tuovat esille uusia ääniä ja asettavat mediataiteen kokoelmat ajankohtaiseen kontekstiin”.
Näyttely on osa Egle Oddon Another Story -hanketta, jota tukee Koneen Säätiö. Kolmivuotisen hankkeen aikana, kolme kutsuttua kuraattoria syventyvät kansainvälisiin mediataiteen arkistoihin ja kuratoivat vuosittaisia näyttelyitä.
Hankkeen tavoitteena on herättää esiin nousevia suuntauksia ja uusia kertomuksia, sekä tarkastella kriittisesti nykyisiä mediataiteen käytäntöjä ja vertailla kuratorisia lähestymistapoja. Esittelemällä alati kehittyvää kenttää hanke pyrkii luomaan merkityksellisiä yhteyksiä eri puolilla maailmaa sijaitseviin arkistoihin ja avaamaan arvokkaita tietovarantoja jatkotutkimukselle ja uudelleenkäytölle.
Who Goes Hunting Does Not Cough toteutetaan yhteistyössä Tekniikan museon, EMMA – Espoon modernin taiteen museo ja Villa Eläintarhan kanssa. Hanketta tukevat: Koneen Säätiö, Taiteen edistämiskeskus sekä Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala. Yhteistyöntekijät: Italian Suomen-suurlähetystö, Tunisian-suurlähetystö, Ranskan instituutti Suomessa, Italian kulttuuri-instituutti Helsingissä.
Pixelache Helsinki (Pikseliähky) on poikkialainen ja monitieteinen alusta nousevalle taiteelle, muotoilulle, tutkimukselle ja aktivismille. Pixelache on taiteilijoiden, kulttuurituottajien, ajattelijoiden ja aktivistien muodostama yhdistys, jonka toiminta liikkuu taiteen ja tieteen rajapinnoilla hyödyntäen monialaisia välineitä purkamaan kysymyksiä teknologiasta, kokeellisesta media-, ja biotaiteesesta, ekologiasta ja ruohonjuuritason organisoinnista.
Nimi Pixelache pohjautuu suomenkieliseen sanaan Pikseliähkyyn, jolla tarkoitetaan digitaalisen mediasisällön ylikuormituksesta syntyvää kokemusta. Pixelache Helsingin toimintaa koordinoi voittoa tavoittelematon kulttuuriyhdistys Piknik Frequency ry.
Kisito Assangni on kuraattori ja konsultti, joka työskentelee Lontoon, Pariisin ja Togon välillä. Hänen tutkimuksensa tarkastelee kuvien kiertoa, postkoloniaalisia dynamiikkoja sekä uudenlaisia subjektiviteetin muotoja. Kuraattorina hän tutkii kuinka kertomukset rakentuvat, siirtyvät ja muuntuvat erilaisissa kulttuureissa ja yhteiskunnallisissa konteksteissa.
Assangni toimi vuosina 2008-2020 kansainvälisesti kiertäneen videotaidefestivaalin TIME is Love Screening tapahtumajohtajana. Hänen diskurssiin painottuvia julkisia ohjelmia ja näyttelyitä on esitetty eri puolilla maailmaa: Venetsian Biennaalissa, ZKM Karlsruhessa, Torrancen nykytaiteen museossa Los Angelesissa, Ben Urin keskuksessa Lontoossa, Es Baluard museossa Palmassa sekä Moskovan nykytaiteen kansallisessa keskuksessa. Lisäksi, Assangni on osallistunut laajasti luentoihin, tutkimustyöhön ja konferensseihin: Whitechapel Galleryssa Lontoossa, Apexartissa New Yorkissa, Palais de Tokyossa Pariisissa, Pixelache Helsingillä, Cambridge School of Artissa sekä Pretorian yliopistossa Etelä-Afrikassa.
Näytös ja performanssi: 16.9.2026
EMMA – Espoon modernin taiteen museo
Näytös klo 15:00 ja performanssi klo 17:30
Osallistuminen on maksutonta, mutta vaatii ilmoittautumisen.
Ilmoittaudu tästä
Näyttelytiimi:
Kuraattori: Kisito Assangni
Projektijohtaja: Egle Oddo
Pixelachen toiminnanjohtaja: Raisa Veikkola
Viestinnän vastaava: Selma Mataich
Tekninen suunnittelu: Mreethmandir Roy, Leevi Toija, Joshua Cockroft
Graafinen suunnittelu: Nikita Gavrilenko
Kriittinen essee: Dr Greg de Cuir Jr.